Menus in

Ajankohtaista


Used for the like, share, comment, and reaction icons

Tervehdys Espoosta! Loma oli ja meni, ja töihin ovat palanneet niin me aikuiset, ja koululaisetkin. Tässä vielä hieman muistelointia ja reseptivinkkiä kesältä kun vapauden laitumilla kirmattiin 😊

Naudan entrecotea grillattuna
Sitruunavinegretin kanssa paahdettua varsiparsakaalia
Hasselbackan perunaa runsaalla voilla ja parmesanilla
Itsetehtyä valkosipulimaustevoita

Mukavaa loppukesää kaikille! 😊
-Knut Karvatassu, Espoon ylimmäinen patavahti
... See MoreSee Less

Tervehdys Espoosta! Loma oli ja meni, ja töihin ovat palanneet niin me aikuiset, ja koululaisetkin. Tässä vielä hieman muistelointia ja reseptivinkkiä kesältä kun vapauden laitumilla kirmattiin 😊

Naudan entrecotea grillattuna
Sitruunavinegretin kanssa paahdettua varsiparsakaalia
Hasselbackan perunaa runsaalla voilla ja parmesanilla
Itsetehtyä valkosipulimaustevoita

Mukavaa loppukesää kaikille! 😊
-Knut Karvatassu, Espoon ylimmäinen patavahtiImage attachment

Ota loparit ja lähde viikinkien matkaan. Meillä on hyvät syötävät ja juotavat, mahtava työporukka ja hyvät edut. Täytä hakemus nettisivuillamme.
ravintolaharald.fi
... See MoreSee Less

Pikkujoulut on ihan kohta
Vaikka elokuun lämpimät tuulet vielä luotoja lämmittävätkin, niin nyt on kuitenkin paras aika varata pikkujoulujuhlat väellesi. Kyläpiällikön varauskirja täyttyvät nopeasti suosituimpien juhla-ajankohtien kohdalta. Varaa siis paikkasi nyt ja varmista ikimuistoiset juhlat väellesi.
www.ravintolaharald.fi
... See MoreSee Less

Pikkujoulut on ihan kohta
Vaikka elokuun lämpimät tuulet vielä luotoja lämmittävätkin, niin nyt on kuitenkin paras aika varata pikkujoulujuhlat väellesi. Kyläpiällikön varauskirja täyttyvät nopeasti suosituimpien juhla-ajankohtien kohdalta. Varaa siis paikkasi nyt ja varmista ikimuistoiset juhlat väellesi.
www.ravintolaharald.fi

Kuuluisat viikingit

Olav Tryggvason eli Olavi Tryggvenpoika (muinaisnorjaksi Óláfr Tryggvason, n. 964 – 9. syyskuuta 1000) oli Norjan kuningas vuosina 995–1000. Hänet tunnetaan myös nimellä Olav I. Olav oli Tryggve Olafssonin poika ja Harald Kaunotukan pojanpojanpoika.

Olav syntyi pian sen jälkeen kun Harald Harmaaturkki oli surmannut hänen isänsä. Legendojen mukaan Olav pakeni äitinsä Astridin kanssa Kiovan ruhtinaan Vladimirin luo, jossa Olav sai viikinkisoturin koulutuksen. Vuonna 991 Olav liittyi viikinkijoukkoihin, jotka hyökkäsivät Englantiin. Viikingit pakottivat Englannin hallitsijan Ethelred Neuvottoman tuolloin maksamaan lunnaita. Ethelred joutui maksamaan lunnaita myös vuonna 994, jolloin Olav miehitti Englannin Tanskan kuninkaan Sven Haaraparran kanssa.

Olav oli maanpaossa kääntynyt jo kristityksi ja hänet konfirmoitiin Andoverissa vuonna 994, Ethelredin toimiessa hänen kummisetänään. Kuultuaan Haakon Sigurdinpoikaa vastaan nousseesta kapinasta Olav palasi Norjaan vuonna 995. Haakonin kuoltua Olav valittiin yksimielisesti kuninkaaksi. Pian valintansa jälkeen hän aloitti Norjan käännyttämisen kristinuskoon. Hänen vaikutusvaltansa ulottui kuitenkin vain rannikkoalueille ja läntisille saarille, eikä hän pystynyt vakiinnuttamaan kristinuskoa eikä hallintoa Norjassa. Olav pystyi silti viemään kristinuskon Shetlantiin, Färsaarille, Orkneysaarille, Islantiin ja Grönlantiin. Hän perusti vuonna 997 Trondheimin, josta tuli maan ensimmäinen pääkaupunki. Olav kaatui Svoldin taistelussa vuonna 1000.

fi.wikipedia.org/wiki/Olav_Tryggvason
... See MoreSee Less

Kuuluisat viikingit

Olav Tryggvason eli Olavi Tryggvenpoika (muinaisnorjaksi Óláfr Tryggvason, n. 964 – 9. syyskuuta 1000) oli Norjan kuningas vuosina 995–1000. Hänet tunnetaan myös nimellä Olav I. Olav oli Tryggve Olafssonin poika ja Harald Kaunotukan pojanpojanpoika.

Olav syntyi pian sen jälkeen kun Harald Harmaaturkki oli surmannut hänen isänsä. Legendojen mukaan Olav pakeni äitinsä Astridin kanssa Kiovan ruhtinaan Vladimirin luo, jossa Olav sai viikinkisoturin koulutuksen. Vuonna 991 Olav liittyi viikinkijoukkoihin, jotka hyökkäsivät Englantiin. Viikingit pakottivat Englannin hallitsijan Ethelred Neuvottoman tuolloin maksamaan lunnaita. Ethelred joutui maksamaan lunnaita myös vuonna 994, jolloin Olav miehitti Englannin Tanskan kuninkaan Sven Haaraparran kanssa.

Olav oli maanpaossa kääntynyt jo kristityksi ja hänet konfirmoitiin Andoverissa vuonna 994, Ethelredin toimiessa hänen kummisetänään. Kuultuaan Haakon Sigurdinpoikaa vastaan nousseesta kapinasta Olav palasi Norjaan vuonna 995. Haakonin kuoltua Olav valittiin yksimielisesti kuninkaaksi. Pian valintansa jälkeen hän aloitti Norjan käännyttämisen kristinuskoon. Hänen vaikutusvaltansa ulottui kuitenkin vain rannikkoalueille ja läntisille saarille, eikä hän pystynyt vakiinnuttamaan kristinuskoa eikä hallintoa Norjassa. Olav pystyi silti viemään kristinuskon Shetlantiin, Färsaarille, Orkneysaarille, Islantiin ja Grönlantiin. Hän perusti vuonna 997 Trondheimin, josta tuli maan ensimmäinen pääkaupunki. Olav kaatui Svoldin taistelussa vuonna 1000.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olav_Tryggvason

Comment on Facebook

Olavista on myös laulu, se kuului isäni kuorolauluihin, lapsena muistan että se ihan pelottikin. Se alkaa näin "Purjehti Olav Tryggvason Pohjanmerta kuohuvaa..."

Haraldin kesäinen lounasbufee alkaen 10,80€. Lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin Jyväskylän sekä Kuopion Haraldeissa. Muissa Haraldeissa lounasaikana tarjolla herkkuja laajalta ruokalistalamme. Suurin osa ruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteenittomina. Lounaan voit myös hakea mukaasi Take away - tyyliin. Tervetuloa.
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald #ravintolat #vikingrestaurants #Viikingit #lounas #lounasbuffet
... See MoreSee Less

Haraldin kesäinen lounasbufee alkaen 10,80€. Lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin Jyväskylän sekä Kuopion Haraldeissa. Muissa Haraldeissa lounasaikana tarjolla herkkuja laajalta ruokalistalamme. Suurin osa ruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteenittomina. Lounaan voit myös hakea mukaasi Take away - tyyliin. Tervetuloa.
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald  #ravintolat #vikingrestaurants #Viikingit #lounas #lounasbuffet

Terveiset Helsingistä.

Olen Vili Halonen, Harald Helsingin uusi kyläpäällikkö. Ison osan urastani olen toiminut jalojen juomien parissa, mutta Haraldin viikinkikylän herkulliset tuoksut ja iloinen tunnelma houkuttelivat siirtymään ruokaravintola-maailmaan. Vapaa-ajallani harrastan musisointia ja utelias viikinkiluontoni vetää matkaamaan maailmalle.

Tulkaapa moikkaamaan Helsingin viikinkikylään.
... See MoreSee Less

Terveiset Helsingistä. 

Olen Vili Halonen, Harald Helsingin uusi kyläpäällikkö. Ison osan urastani olen toiminut jalojen juomien parissa, mutta Haraldin viikinkikylän herkulliset tuoksut ja iloinen tunnelma houkuttelivat siirtymään ruokaravintola-maailmaan. Vapaa-ajallani harrastan musisointia ja utelias viikinkiluontoni vetää matkaamaan maailmalle. 

Tulkaapa moikkaamaan Helsingin viikinkikylään.

HARALDIN JA HELGAN RAKKAUSPAKETTI
-LAHJAKSI VERKKOKAUPASTA JA HARALDISTA
Harald kokosi ruokalistansa herkuista kynttiläillallisen lahjaksi kahdelle.
Rakkauspaketti on oiva tapa muistaa ystävää, puolisoa, vanhempia tai muuten vaan rakkaita ihmisiä. Se on mitä mainioin lahja, kun haluat hemmotella kanssaihmisiäsi tai muistaa heitä esimerkiksi merkkipäivänä.

Rakkauspaketti sisältää:

Tunnelmallisen pöydän ja erityisen lämminhenkisen kattauksen
Alkumaljan kahdelle, jääveden, nokipannukahvin ja teen
Haraldin parahulttaisia alkuherkkuja kilvelle kerättynä
Pääruuan lahjansaajien toiveiden mukaisesti pöytiin passattuna
Makoisan jälkihyvän kahdelle

Rakkauspaketista löytävät puhtaan pohjolan suosikkimaut joka lähtöön ja ilta kuluu kuin siivillä Haraldin ja Helgan kestittävinä kylän hämyisässä tunnelmassa.

Rakkauspaketit ovat myynnissä Haraldin verkkokaupassa. Verkkokaupastamme voit ostaa lahjakortin, joka lähetetään valintasi mukaan joko PDF-muodossa haluamaasi sähköpostiosoitteeseen tai paperilla tulostettuna normaalissa postissa. Malli lahjakortista.

Rakkauspaketti maksaa 120 €/kahdelta henkilöltä. Rakkauspaketti vaatii aina ennakkovarauksen.

shop.ravintolaharald.fi/
... See MoreSee Less

1 week ago

Kiitos ja kumarrus,loistava asiakaspalvelu,loistava ympäristö,loistava ruoka,puhdasta ja gluteenitonta,kiitos,kiitos,kiitos! Varmasti uudelleen! Hintalaatusuhde 10+++😘 ... See MoreSee Less

Kiitos ja kumarrus,loistava asiakaspalvelu,loistava ympäristö,loistava ruoka,puhdasta ja gluteenitonta,kiitos,kiitos,kiitos! Varmasti uudelleen! Hintalaatusuhde 10+++😘

Viikinkiaikaiset rahat Suomen löydöissä
Suomesta on löydetty tuhansia viikinkiaikaisia rahoja, joiden tuonti ajoittuu noin 800–1000-luvuille. Suurin osa esihistoriallisista rahoista on peräisin erilaisista kätköistä, mutta rahoja on löydetty myös haudoista sekä yksittäisinä löytöinä. Pohjois-Euroopan ja Suomen viikinkiaikaisista rahalöydöistä merkittävän osan muodostavat itämaiset dirhemit sekä anglosaksiset ja saksalaiset penningit. Suomesta on löydetty myös esimerkiksi muutamia bysanttilaisia, böömiläisiä ja tanskalaisia rahoja.

Varhaisimmat Suomen alueelle tuodut viikinkiaikaiset rahat ovat persialaisia drakhmoja. Drakhmat ovat Suomen löydöissä harvinaisia, ja niitä on löydetty vain Ahvenanmaalta kätköistä. Itämaiset dirhemit ovat jo huomattavasti yleisempiä. Nykyisen Lähi-Idän alueella valmistetut umaijadi- ja abbasididirhemit sekä keskiaasialaiset samanididirhemit ovat tavallisimpia dirhemityyppejä Suomen löytöaineistossa. Dirhemit sisältävät arabian kielistä uskonnollista tekstiä, tiedon lyöntipaikasta ja usein myös lyöttäjästä sekä islamilaiseen ajanlaskuun perustuvan vuosiluvun. Itämaiset rahat painavat keskimäärin noin kahdesta kolmeen grammaan ja ovat halkaisijaltaan noin 20–30 mm.

Itämaisten rahojen tuonnin vähennyttyä 900-luvun puolivälissä Suomen alueelle virtasi yhä enemmän länsipeurooppalaista hopearahaa, erityisesti saksalaisia ja englantilaisia penninkejä. Nämä penningit painavat noin gramman ja ovat halkaisijaltaan keskimäärin 15–20 mm. Englantilaiset rahat voidaan usein ajoittaa tarkasti, sillä niihin on lyöty tiedot lyöttäjästä (hallitsijasta), lyöntipaikasta ja rahamestarista. Rahojen lyöntimallia on myös vaihdettu säännöllisesti noin kuuden vuoden välein. Suomesta on löydetty erityisesti kuningas Ethelred II Neuvottoman (978–1016) ja Knuut Suuren (1016–1035) lyöttämiä rahoja.

Viikinkiaikaisista rahoista vaikeimpia tunnistaa ja ajoittaa ovat saksalaiset rahat. Ne ovat usein huonokuntoisempia kuin englantilaiset penningit, ja niistä tunnetaan tuhansia erilaisia muunnelmia sekä jäljitelmiä. Saksalaisia rahoja on lyöty useissa eri Keski-Euroopan kaupungeissa, ja lyöttäjinä ovat toimineet erityisesti kuninkaat sekä piispat, mutta toisinaan myös esimerkiksi herttuat ja kreivit. Yleisimpiä Suomen alueelta löydettyjä saksalaisia rahoja ovat niin kutsutut puukirkkopenningit, joita valmistettiin erityisesti Pohjoismaiden kanssa käytävää kauppaa varten.

Rahat ovat saapuneet Suomen alueelle kaupankäynnin ja vaihdon seurauksena. Maksaminen on tapahtunut hopean painon mukaan, eli rahan arvo on perustunut sen painoon eikä yksittäisten rahojen määrään. Rahoja on muun muassa halkaistu puolikkaiksi tai neljännesosiksi tarpeen mukaan. Rahoissa on havaittavissa myös muita käyttöjälkiä, kuten taitoksia, halkeamia ja viiltoja. Reiät sekä niitillä kiinnitetyt lenkit tai silmukat kertovat rahojen käytöstä koruina.

Rahoista on aina myös tehty jäljennöksiä tai jäljitelmiä. Vuoden 1000 tienoilla rahaa valmistettiin Skandinaviassa englantilaisten esikuvien mukaisesti. Todennäköisesti myös Suomen alueella on jäljitelty rahoja. Näitä jäljitelmiä ei kuitenkaan ole valmistettu taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi, vaan rahojen käyttöjäljet sekä löytyminen hautakonteksteista viittaavat siihen, että jäljitelmiä on pidetty koruina. Jäljennösten tekijät saattoivat luku-, kieli- ja kirjoitustaidon puuttuessa tehdä tahallisia tai tahattomia virheitä.

Lähde: www.kansallismuseo.fi/
... See MoreSee Less

Viikinkiaikaiset rahat Suomen löydöissä
Suomesta on löydetty tuhansia viikinkiaikaisia rahoja, joiden tuonti ajoittuu noin 800–1000-luvuille. Suurin osa esihistoriallisista rahoista on peräisin erilaisista kätköistä, mutta rahoja on löydetty myös haudoista sekä yksittäisinä löytöinä. Pohjois-Euroopan ja Suomen viikinkiaikaisista rahalöydöistä merkittävän osan muodostavat itämaiset dirhemit sekä anglosaksiset ja saksalaiset penningit. Suomesta on löydetty myös esimerkiksi muutamia bysanttilaisia, böömiläisiä ja tanskalaisia rahoja.

Varhaisimmat Suomen alueelle tuodut viikinkiaikaiset rahat ovat persialaisia drakhmoja. Drakhmat ovat Suomen löydöissä harvinaisia, ja niitä on löydetty vain Ahvenanmaalta kätköistä. Itämaiset dirhemit ovat jo huomattavasti yleisempiä. Nykyisen Lähi-Idän alueella valmistetut umaijadi- ja abbasididirhemit sekä keskiaasialaiset samanididirhemit ovat tavallisimpia dirhemityyppejä Suomen löytöaineistossa. Dirhemit sisältävät arabian kielistä uskonnollista tekstiä, tiedon lyöntipaikasta ja usein myös lyöttäjästä sekä islamilaiseen ajanlaskuun perustuvan vuosiluvun. Itämaiset rahat painavat keskimäärin noin kahdesta kolmeen grammaan ja ovat halkaisijaltaan noin 20–30 mm.

Itämaisten rahojen tuonnin vähennyttyä 900-luvun puolivälissä Suomen alueelle virtasi yhä enemmän länsipeurooppalaista hopearahaa, erityisesti saksalaisia ja englantilaisia penninkejä. Nämä penningit painavat noin gramman ja ovat halkaisijaltaan keskimäärin 15–20 mm. Englantilaiset rahat voidaan usein ajoittaa tarkasti, sillä niihin on lyöty tiedot lyöttäjästä (hallitsijasta), lyöntipaikasta ja rahamestarista. Rahojen lyöntimallia on myös vaihdettu säännöllisesti noin kuuden vuoden välein. Suomesta on löydetty erityisesti kuningas Ethelred II Neuvottoman (978–1016) ja Knuut Suuren (1016–1035) lyöttämiä rahoja.

Viikinkiaikaisista rahoista vaikeimpia tunnistaa ja ajoittaa ovat saksalaiset rahat. Ne ovat usein huonokuntoisempia kuin englantilaiset penningit, ja niistä tunnetaan tuhansia erilaisia muunnelmia sekä jäljitelmiä. Saksalaisia rahoja on lyöty useissa eri Keski-Euroopan kaupungeissa, ja lyöttäjinä ovat toimineet erityisesti kuninkaat sekä piispat, mutta toisinaan myös esimerkiksi herttuat ja kreivit. Yleisimpiä Suomen alueelta löydettyjä saksalaisia rahoja ovat niin kutsutut puukirkkopenningit, joita valmistettiin erityisesti Pohjoismaiden kanssa käytävää kauppaa varten.

Rahat ovat saapuneet Suomen alueelle kaupankäynnin ja vaihdon seurauksena. Maksaminen on tapahtunut hopean painon mukaan, eli rahan arvo on perustunut sen painoon eikä yksittäisten rahojen määrään. Rahoja on muun muassa halkaistu puolikkaiksi tai neljännesosiksi tarpeen mukaan. Rahoissa on havaittavissa myös muita käyttöjälkiä, kuten taitoksia, halkeamia ja viiltoja. Reiät sekä niitillä kiinnitetyt lenkit tai silmukat kertovat rahojen käytöstä koruina.

Rahoista on aina myös tehty jäljennöksiä tai jäljitelmiä. Vuoden 1000 tienoilla rahaa valmistettiin Skandinaviassa englantilaisten esikuvien mukaisesti. Todennäköisesti myös Suomen alueella on jäljitelty rahoja. Näitä jäljitelmiä ei kuitenkaan ole valmistettu taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi, vaan rahojen käyttöjäljet sekä löytyminen hautakonteksteista viittaavat siihen, että jäljitelmiä on pidetty koruina. Jäljennösten tekijät saattoivat luku-, kieli- ja kirjoitustaidon puuttuessa tehdä tahallisia tai tahattomia virheitä.

Lähde: https://www.kansallismuseo.fi/Image attachmentImage attachment

YMIR JÄTTILÄISEN RIISTAMIEKKA G
Kahdelle

Miekkaan pujotetaan poron sisäfileetä, kuusipeuran ulkofileetä, kyyhkyn­rintaa, riista-chorizomakkaraa sekä paprikaa ja kesäkurpitsaa. Vierellä kermaista juustoperunaa, Viikinkien kilpiperunaa ja paahdettuja juureksia, sienikastia, karhunvatukkakastia sekä aprikoosi-sipulihilloketta. Oikein on hyvää koko vatsan täydeltä😋😋😋
... See MoreSee Less

Comment on Facebook

Herra isä.Kahelle melekein 90 ekua.meillä syömmä kaks henkee kaks viikkoo tuolla rahalla.ei jatkoon.👎

Tää oli niin hyvää 😋😋

Tavallisen vatsan omaavalle tuossa lienee herkullista evästä useammaksi Viikinkiretkipäiväksi!🤔😉😋👍🏻

Ja hinta?

Vanha työpaikkani. Silloin ku harald avattiin, Vuosia sitten

View more comments

Lähde kanssamme viikinkiretkelle. Etsimme Helsingin viikinkikylään kokkia. Tarjoamme mahtavat työkaverit ja hyvät työpaikkaedut. Täytä hakemus sivuillamme www.ravintolaharald.fi tai lähetä suoraan janne.korppi@ravintolaharald.fi ... See MoreSee Less

Lähde kanssamme viikinkiretkelle. Etsimme Helsingin viikinkikylään kokkia. Tarjoamme mahtavat työkaverit ja hyvät työpaikkaedut. Täytä hakemus sivuillamme www.ravintolaharald.fi tai lähetä suoraan janne.korppi@ravintolaharald.fi

Mikäli sinulla on vielä käyttämättä joulukampanjan lahjakortteja joiden voimassaolo päättyi 31.7.2022.
Verkkokaupastamme on mahdollista ostaa lisää käyttöaikaa vuoden loppuun saakka kevyen 15 €:n lisämaksulla.
shop.ravintolaharald.fi/
#viikinkiravintolaharald #vikingrestaurant #viikingit #ravintola #lahjakortti #oravannahka #ravintolaharald
... See MoreSee Less

Mikäli sinulla on vielä käyttämättä joulukampanjan lahjakortteja joiden voimassaolo päättyi 31.7.2022.
Verkkokaupastamme on mahdollista ostaa lisää käyttöaikaa vuoden loppuun saakka kevyen 15 €:n lisämaksulla.
https://shop.ravintolaharald.fi/
#viikinkiravintolaharald #vikingrestaurant #viikingit #ravintola #lahjakortti #oravannahka #ravintolaharald

Comment on Facebook

Oli käytetty minun joululahjakortit viime viikonloppuna 👍...Uusia odotellessa 👍

Haraldin kesäinen lounasbufee alkaen 10,80€. Lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin Jyväskylän sekä Kuopion Haraldeissa. Muissa Haraldeissa lounasaikana tarjolla herkkuja laajalta ruokalistalamme. Suurin osa ruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteenittomina. Lounaan voit myös hakea mukaasi Take away - tyyliin. Tervetuloa.
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald #ravintolat #vikingrestaurants #Viikingit #lounas #lounasbuffet
... See MoreSee Less

Haraldin kesäinen lounasbufee alkaen 10,80€. Lounas on tarjolla maanantaista perjantaihin Jyväskylän sekä Kuopion Haraldeissa. Muissa Haraldeissa lounasaikana tarjolla herkkuja laajalta ruokalistalamme. Suurin osa ruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteenittomina. Lounaan voit myös hakea mukaasi Take away - tyyliin. Tervetuloa.
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald  #ravintolat #vikingrestaurants #Viikingit #lounas #lounasbuffet

Sven Säästöliekki ja Tampere terve.

Tiedättekö tunteen, kun ei ruoanlaitto hirveästi innostaisi. Laskekaa kädet alas vain. Svenillä oli riehakkaiden kesähäiden jälkeinen olemustila ja minkään Beef Wellingtonin tai parsakohokkaan tekeminen ei nyt huvittanut. Suolaisen nälkä kuitenkin painoi päälle, joten päätin tehdä VIIKINKIPELLIN.

Ohje on yksinkertainen. Keitä perunat valmiiksi vaikka edellisenä päivänä.
Kuori potut ja leikkaa lohkoiksi.
Pyöritä perunat kulhossa reilussa oliiviöjy- valkosipuliseoksessa. Suolaa ja pippuria.
Pilko seuraavat. Parsakaali, chorizomakkara ja porkkana.
Ota uunipelti ja leivinpaperi päälle.
Sitten vain kasaamaan.
Perunat, parsakaali, porkkana, kevätsipuli kokonaisena, minipaprikoita, pekoni siivuja, kypsiä kanansiipiä.
Aurajuustoa parsakaalin päälle ja lopuksi vielä kirsikkatomaatteja nyrkillinen pellille.
Sipaisu oliiviöljyä päälle.
Uunin 200 astetta ja 20 min.

Valmista tuli. Nautitaan siipikastikkeen kanssa. Juomaksi keltaista jaffaa tai piimää.
Ei tällä Mastercheffiin ehkä mennä, mutta ei ainakaan tule tiskiä.
Huomenna on kuitenkin normipäivä.

Armollisia kohmelopäiviä. Tv Sven
... See MoreSee Less

Sven Säästöliekki ja Tampere terve.

Tiedättekö tunteen, kun ei ruoanlaitto hirveästi innostaisi. Laskekaa kädet alas vain. Svenillä oli riehakkaiden kesähäiden jälkeinen olemustila ja minkään Beef Wellingtonin tai parsakohokkaan tekeminen ei nyt huvittanut. Suolaisen nälkä kuitenkin painoi päälle, joten päätin tehdä VIIKINKIPELLIN.

Ohje on yksinkertainen. Keitä perunat valmiiksi vaikka edellisenä päivänä.
Kuori potut ja leikkaa lohkoiksi.
Pyöritä perunat kulhossa reilussa oliiviöjy- valkosipuliseoksessa. Suolaa ja pippuria.
Pilko seuraavat. Parsakaali, chorizomakkara ja porkkana.
Ota uunipelti ja leivinpaperi päälle.
Sitten vain kasaamaan.
Perunat, parsakaali, porkkana, kevätsipuli kokonaisena, minipaprikoita, pekoni siivuja, kypsiä kanansiipiä.
Aurajuustoa parsakaalin päälle ja lopuksi vielä kirsikkatomaatteja nyrkillinen pellille.
Sipaisu oliiviöljyä päälle.
Uunin 200 astetta ja 20 min.

Valmista tuli. Nautitaan siipikastikkeen kanssa. Juomaksi keltaista jaffaa tai piimää.
Ei tällä Mastercheffiin ehkä mennä, mutta ei ainakaan tule tiskiä.
Huomenna on kuitenkin normipäivä.

Armollisia kohmelopäiviä. Tv Sven

Comment on Facebook

Tein eilen saman tyylistä, ns. mäisky pottuja, kukkakaalia,porkkanaa,sipulia varsineen( pilkottu varret ja muutenkin vähän pienitty ),kanapyöryköitä. Olipa hyvvee.

Perunat voi myös laittaa raakoina ja antaa olla 20min kauemmin. ☝️

Hieman kallioimarteen juurta sekaan, antaa hienon aromin.

Jees!👍

Tee hemmetisti töitä ja saa rehuja

Nakkia, possua?

Katariina 😍

mut sain kyl tästä hyvän idean omalle pellille, kiitoksia 🙂

Ilman parsakaalia tai varsinkin ja ehdottomasti ilman aurajuustoo/piimää vaikuttas herkulliselta!!

View more comments

Aterian alkuun
PIIKA-PLIKAN ALKUHYVÄ
Punajuurigraavattua lohta, tervasilakkaa, revittyä naudanposkea, isokauriin­salamia, sinappihummusta, mummon fenkolikurkkua, ituja ja retiisiä sekä saaristolaisleivällä savuhirvimoussea.😋😋😋
#viikingit #vikingrestaurant #ravintolaharald #viikinkiravintolaharald #ravintola #vikingrestaurants #ravintolat #viikinkiravintola_harald
... See MoreSee Less