Menus in

Ajankohtaista


Osallistu ja kommentoi
Viikinkiravintola Harald juhlistaa 10-vuotista valloitusretkeään Lahteen ja pistämme pöydän koreaksi 3.10.

Vuonna 2009 oli Vesijärvenkadulla valtava vilske kun sekalainen joukko rakennusmiehiä ahkeroi uutta viikinkikylää valmiiksi. Vuosien saatossa ovat patavahdit panneet parastaan ja kylän pirteät piiat ja rengit passanneet vieraille pöytiin niin maistuvat ruoat kuin suunmukaiset juotavatkin.

Kuulutko Sinä Lahden Haraldissa käyneeseen runsasukuiseen vierasjoukkoon?

Kommentoi alle montako kertaa olet käynyt herkuttelemassa Lahden Haraldissa ja kuka/ketä oli mukana ja osallistut kahden hengen illallislahjakorttiarvontaan.

Kommentoineiden kesken arvomme 5 kutsua Lahden Haraldin 10-vuotisjuhliin 3.10.
Facebook ei ole osallisena arvontaan. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Viikinkiterveisin, Alfhild Nopsajalka kyläpäällikkö

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#lahti
#lahdenravintolat
#arvonta
#vikingrestaurants
... See MoreSee Less

 

Comment on Facebook

En ole koskaan käynyt, mutta voisi viedä vaikka äidin, veljen ja kälyn syömään, jos voitto osuisi kohdalle.

En ole koskaan käynyt Lahden Haraldissa, joten olis kiva tulla! Mukaan mun mies sekä Mimmu Pietilä ja Pete Pietilä, joiden kanssa kerran valloitettiin Tampereen Harald! 🔱

Kaksi kertaa olen käynyt.

En kertaakaan eli olisi aika. Ystävä Raili Ojaniemi tulisi mukaan valloittamaan kaupunkia 😍

2 kertaa, mukana yhdellä kerralla Terhi ja Sami.

En oo käynyt mutta mielellään tultais Jarmon kanssa!

Ei ole tullu käytyä vielä kertaakaan mutta Ninan kanssa mielellään vietettäis laatuaikaa hyvän ruoan parissa ❤

Muistaakseni kaksi kertaa 😊 mukana oli vanhempani 😊

Useamman kerran vuodessa tulee käytyä, olisiko yhteensä kymmenisen kertaa :) Perusjengillä eli Eija, Jenni, Markus, Ville

En oo käyny vielä mutta ehkä viel joskus

Lahdessa en, mut muuten ehkä noin 30 kertaa.

Turun Haraldissa kyllä mutta Lahdessa vielä en - mielelläni tulisin sinne herkuttelemaan 🤩 Työkaverini syö usein Hgin Haraldissa joten hyvät ruoat on oltava sielläkin 👌

Mieheni kanssa kerran ollaan käyty, uudestaankin mielellään tultaisiin.

En ole vielä päässyt,kun en ole ollut seutuvilla. Mutta tämä olisi loistava tilaisuus tulla Lahteen ystävän luo ja yllättää hänet tällä upealla palkinnolla. ❤❤

En vielä kertaakaan, muissa kaupungeissa olen käynyt. Mukaan tulisi perhe 😊

En oo käyny koskaan. Aina jotenki unohtuu paikan olemassaolo.

En.ole käynyt, mutta lapseni ovat. Mukana arvonnassa ja ystäväni kanssa tultaisiin mielellään 💞

Onnittelut siis kohta 10 vuotiaalle,tuo on hyvä ikä ! en vielä oo käynyt mutta tulen mieluusti näin tutustumaan paikkaan ja tarjontaan. 🌿🌹🌿

En kertaakaan mutta ois ehkä jo aika 😎

Lahdessa tulee käytyä harvakseltaan, mutta tämä kutsu olisi kyllä riittävä syy tulla paikalle! Onnea teille 🌹🌹🌹

Vielä on jäänyt käymättä, olis kiva kyl päästä 👌

Lahden ravintolassa en ole käynyt, vain Helsingissä kahdesti. Tulisin mielelläni lempihotelliini Lahteen ja samalla syömään viikinkiherkkuja❤️

Enpä ole Lahden Haraldissa käynyt. Muualla kyllä. Jkl usinkin.

Eipä ole tullut käytyä joten nyt on varpaatkin pystyssä ja toivotaan arpa onnea ja mies lähtee matkaan mukaan herkuttelemaan 🔥

En kertaakaan. Mutta Lahdessa tulee käytyä jonkin verran. Silloin olisi mukava käydä hyvässä paikassa syömässä.

+ View previous comments

Huomio Kuopio!!!!
Etsimme Kuopion Viikinkiravintola Haraldiin keittiön vuoropäällikköä.

Keittiön vuoropäällikön tehtäviin kuuluu lounas ja A'la Carte ruuanvalmistus, tilauksien tekeminen, laadusta huolehtiminen, työnohjaus sekä keittiömestarin tuuraaminen ja toimiminen hänen oikeana kätenä. Eli monipuoliset keittiön työt olisi tarjolla.

Edellytämme hakijalta alan koulutusta. Oma aloitteista asennetta ja hyvää paineensietokykyä.

Harald tarjoaa työntekijöilleen rennon työskentelyilmapiirin ja mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan.
Harald järjestää henkilökunnalle koulutuksia tarpeen mukaan ja henkilöstöetuina on mm. ravintolaedut toimipaikoissa, työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntaetuja e-passilla sekä kaikkien Haraldilaisten yhteiset kesäpäivät.

Haraldissa uskotaan yhdessä tekemiseen ja päälliköiden tärkeimpiä tehtäviä on auttaa henkilökuntaa onnistumaan työssään Haraldin periaatteita noudattaen.

Työ on kokoaikainen ja palkkaus sopimuksen mukaan.
Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Mikäli kiinnostuit ja haluaisit viikinkien iloiseen joukkoon. Laita hakemusta sähköisesti hanna.kyrola@ravintolaharald.fi tai täyty hakemus osoitteessa www.ravintolaharald.fi/kuopio/toihin-haraldiin/

www.ravintolaharald.fi
#töihinharaldiin
#ravintolaharald
#parastapalvelua
#vikingrestaurant
Kuopio-Tahko
Kuopio
... See MoreSee Less

Huomio Kuopio!!!!
Etsimme Kuopion Viikinkiravintola Haraldiin keittiön vuoropäällikköä.

Keittiön vuoropäällikön tehtäviin kuuluu lounas ja Ala Carte ruuanvalmistus, tilauksien tekeminen, laadusta huolehtiminen, työnohjaus sekä keittiömestarin tuuraaminen ja toimiminen hänen oikeana kätenä. Eli monipuoliset keittiön työt olisi tarjolla.

Edellytämme hakijalta alan koulutusta. Oma aloitteista asennetta ja hyvää paineensietokykyä.

Harald tarjoaa työntekijöilleen rennon työskentelyilmapiirin ja mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan. 
Harald järjestää henkilökunnalle koulutuksia tarpeen mukaan ja henkilöstöetuina on mm. ravintolaedut toimipaikoissa, työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntaetuja e-passilla sekä kaikkien Haraldilaisten yhteiset kesäpäivät.

Haraldissa uskotaan yhdessä tekemiseen ja päälliköiden tärkeimpiä tehtäviä on auttaa henkilökuntaa onnistumaan työssään Haraldin periaatteita noudattaen.

Työ on kokoaikainen ja palkkaus sopimuksen mukaan. 
Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Mikäli kiinnostuit ja haluaisit viikinkien iloiseen joukkoon. Laita hakemusta sähköisesti hanna.kyrola@ravintolaharald.fi tai täyty hakemus osoitteessa https://www.ravintolaharald.fi/kuopio/toihin-haraldiin/

www.ravintolaharald.fi
#töihinharaldiin
#ravintolaharald
#parastapalvelua
#vikingrestaurant
Kuopio-Tahko
Kuopio

Haraldin ja Helgan rakkauspaketti on arvottu. Voittoarpa osui Janne Pasaselle Lahteen. Onnittelut.
Kiitos kaikille osallistumisesta. Pysykääpä seinällä, laitetaan taas kohta uutta arvontaa tulille.
Parhain terveisin Haraldin kylän väki

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#harald
#arvonta
... See MoreSee Less

Haraldin ja Helgan rakkauspaketti on arvottu. Voittoarpa osui Janne Pasaselle Lahteen. Onnittelut.
Kiitos kaikille osallistumisesta. Pysykääpä seinällä, laitetaan taas kohta uutta arvontaa tulille.
Parhain terveisin Haraldin kylän väki

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#harald
#arvonta

 

Comment on Facebook

Vähänkö mahtavuutta!! Hieno juttu ja kiitos suuresti!❤ Pääsee vaimon kanssa syömään hyvin Tinahääpäivän kunniaksi.😊

Vau! Onnea Janne! Te ootte niin ansainnu tän paketin! Nauttikaa ❤

Onnea voittajalle

Mukana 🤗

Elokuussa on 64 syytä vierailla Tampereella.
Tampereen ravintolat ovat tehneet 3€ maisteluannoksia (Pinxto) asiakkaiden iloksi 19-23.8.
Oheissa linkissä on Pinxto kilpailuannokset joita voi äänestää.
www.facebook.com/488158801331769/posts/1334284546719186?s=100004010641085&v=i&sfns=mo

Haraldissa on kisa Pinxton lisäksi muita pinxtoja tarjolla. Kuvassa herkullinen Hapanhai pinxto.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#pinxto
#tampere
#viikinkiravintolaharaldtampere
... See MoreSee Less

Elokuussa on 64 syytä vierailla Tampereella.
Tampereen ravintolat ovat tehneet 3€ maisteluannoksia (Pinxto) asiakkaiden iloksi 19-23.8. 
Oheissa linkissä on Pinxto kilpailuannokset joita voi äänestää. 
https://www.facebook.com/488158801331769/posts/1334284546719186?s=100004010641085&v=i&sfns=mo

Haraldissa on kisa Pinxton lisäksi muita pinxtoja tarjolla. Kuvassa herkullinen Hapanhai pinxto. 

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#pinxto
#tampere
#viikinkiravintolaharaldtampere

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen,
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomana ja gluteenittomana.

MAANANTAI
12.8.
Fransmannien lohi-katkarapukeittoa 9.20
Tateilla ja kasvispaistoksella täytettyjä lettuja 10.50
Jauhelihapiffiä ja Roomankuminakastia 10.50
Hirvikäristystä tervapuolukoiden kera 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

TIISTAI
13.8.
Valkoviinillä aateloitua maa-artisokkakeittoa 9.20
Pippuroitua possun etuselkää ja sienikastia 10.50
Rapsakoita silakkapiffejä ja tilli-jogurttikastia 10.50
Pariloitua ankankoipea viinikastin kera 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

KESKIVIIKKO
14.8.
Tomaattinen kasviskeittto 9.20
Sinappimarinoitua lohta ja remouladekastia 10.50
Pannupihviä haudutetun sipulin kera 10.50
Yön yli haudutettua lammassärää 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

TORSTAI
15.8.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.20
Punajuuripihviä ja kukkakaali-kvinoapaistosta 10.50
Broilerinrintaa cheddar-juustokastin kera 10.50
Pariloitua päivän kalaa ja punajuurikastia 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

PERJANTAI
16.,8.
Sauhu-Sannan savujuustokeittoa 9.20
Kalkkunan lehtipihviä maustevoin kera 10.50
PAneroitua kampelaa ja pinaattikastia 10.50
Viipaloitua teurastajanpihviä ja terva-sinappikastia 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.90€
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounasherkkuja
#lounas
#vikingrestaurant
#restaurant
#viikinkiravintolaharald
... See MoreSee Less

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen, 
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomana ja gluteenittomana.

MAANANTAI
12.8.
Fransmannien lohi-katkarapukeittoa 9.20
Tateilla ja kasvispaistoksella täytettyjä lettuja 10.50
Jauhelihapiffiä ja Roomankuminakastia 10.50
Hirvikäristystä tervapuolukoiden kera 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

TIISTAI
13.8.
Valkoviinillä aateloitua maa-artisokkakeittoa 9.20
Pippuroitua possun etuselkää ja sienikastia 10.50
Rapsakoita silakkapiffejä ja tilli-jogurttikastia 10.50
Pariloitua ankankoipea viinikastin kera 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

KESKIVIIKKO
14.8.
Tomaattinen kasviskeittto 9.20
Sinappimarinoitua lohta ja remouladekastia 10.50
Pannupihviä haudutetun sipulin kera 10.50
Yön yli haudutettua lammassärää 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

TORSTAI
15.8.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.20
Punajuuripihviä ja kukkakaali-kvinoapaistosta 10.50
Broilerinrintaa cheddar-juustokastin kera 10.50
Pariloitua päivän kalaa ja punajuurikastia 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

PERJANTAI
16.,8.
Sauhu-Sannan savujuustokeittoa 9.20
Kalkkunan lehtipihviä maustevoin kera 10.50
PAneroitua kampelaa ja pinaattikastia 10.50
Viipaloitua teurastajanpihviä ja terva-sinappikastia 19.90
Viikinkipiällikön lounas 29.90

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.90€
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounasherkkuja
#lounas
#vikingrestaurant
#restaurant
#viikinkiravintolaharald

 

Comment on Facebook

Viikingipäälikön lounas

Rudolf Rohkean mustikkapiirakka

Kylmä tuulahdus Helsingistä!
Kesäloma oli tältä erää tässä. Tänään leukarinnassa kohti työpaikan uumenia laahustaessani luin lehdestä mustikan kovasta ja hinnasta ja vaikeasta saatavuudesta. Tämä oli syöttö lapaan!
Painovoimaa uhmaten ja kesälomarahat lompakossa poltellen päätin heti töistä päästyäni sijoittaa rahani mustikkaan. Rinta kaarella, vakain ja varmoin askelin, astelin kohti torimyyjää, hetken vielä epäröin laittaa rahani marjoihin mutta ääni päässäni sanoi sen olevan oikein. Kaivoin tärisevin käsin lompakon taskusta ja ääni väristen mutta tietynlaista ylpeyttä huokuen sanoin ”1/2 litraa mustikkaa”, maksoin myyjälle ja lähtiessäni vielä vilkaisin ympärilleni, että huomasikohan kanssa ihmiset varmasti äskeisen sijoitukseni.
Kotona, mustikkapiirakkaa syödessä vielä mietin teinkö oikein, sijoittaessani kaikki lomarahani mustikkaan ja päädyin siihen että tein koska lomakin on jo loppu.

MUSTIKKAPIIRAKKA

POHJA
Margariinia 150g
Sokeria 1,5dl
Muna 1kpl
Vehnäjauhoja 3dl
Vaniljasokeria 1tl
Leivinjauhetta 1tl
Mustikoita 400g

MURUTAIKINA
Margariinia 100g
Sokeria 1dl
Vehnäjauhoja 2dl

Sekoita sokeri ja pehmeä margariini keskenään. Lisää muut aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina, voidellun vuoan pohjalle. Kaada mustikat päälle ja levitä tasaisesti. Valmista murutaikina nyppimällä kaikki aineet murumaisiksi ja ripottele mustikoiden päälle. Paista piirakka 200 asteessa 30min.
Tarjoile runsaan vaniljakastikkeen kanssa!

Iloista paluuta arkeen toivottelee Helsingin Haraldin ylikeittäjä

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#vikingfood
#ravintolot
#reseptit
... See MoreSee Less

SANKARIPAKETTI
– herkullinen kokonaisuus tärkeisiin juhliin nyt helposti verkkokaupasta ja Haraldista

Viikinkien sankarit ovat saagojen arvoisia.
On sitten kyse kotiinpaluusta, matkalle lähdöstä tahi juhlapäivän vietosta,aina laitetaan parasta pöytään.

Herkullinen Sankaripaketti sisältää:
Kuohuvan onnittelumaljan
Kolmen ruokalajin Sankarimenun
Nokipannukaffeet
sekä tietysti Haraldin tunnelmallisen ilmapiirin kera loistavan palvelun.
Sankarille olemme varanneet pienen yllätyksen.

Sankaripaketti soveltuu erinomaisesti:
Synttäreihin, polttareihin, eläköitymisjuhliin, merkkipäiviin, valmistujaisiin ja vaikka luokkakokouksiin.

Osta kätevästi verkkokaupastamme, varaa pöytä lähimmästä Haraldista ja johdata joukkosi Haraldin viikinkien juhliin kestittäväksi.

Sankarimenu valmistetaan vähintään 6 henkilölle. Tilaus on tehtävä ennakkoon vähintään 2 arkipäivää ennen juhlia. Varaa juhlasi tästä.

Koko Sankaripaketti 52 € / vieras

Harald suosittelee Sankaripaketin lisäksi 50 €:n lahjakortin ostamista verkkokaupasta Viisauden viiniä ja Voimaolutta varten. Juomia voi ostaa myös paikanpäältä.

KOLMEN RUOKALAJIN SANKARIMENU
Alkuherkkuja kilvelle koottuna:
Ilmakuivattua possunkassleria, hirvimakkaraa, marinoituja jokiravunpyrstöjä, tervasilakkaa, lohipastramia, saaristolaisleipää ja savuhevosmoussea, omenavinegretessä pyöräytettyä raikasta salaattia ja pikkelöityä fenkolia.

Sankarille:
Miekkaan pujotettuna paistettua poron sisäfileetä, viiriäistä, ylikypsää kauriinpaistia, kauris-puolukkamakkaraa, paprikaa ja kesäkurpitsaa.
Miekan vierellä tarjotaan tatti-kantarellikastia ja kuningattaren marjakastia, viikinkien kilpiperunaa, kermaista juustoperunaa, uunijuureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.

Seurueelle pääruuaksi kilveltä:
Kilvelle kerättynä mureaa karitsanniskaa, paahdettua kalkkunan sisäfileetä, kauris-puolukkamakkaraa, tulimaan kastia ja terva-sinappikastia, viikinkien kilpiperunaa, kermaista juustoperunaa, uunijuureksia sekä piparjuurimoussea.

Jälkiruuaksi:
Mustikkamoussella koristettua suussa sulavaa suklaakaakkua,
karamellisoituja pekaanipähkinöitä ja kuivattua vadelmaa, valkosuklaalunta sekä vadelmakastia.

Toivomme teidän ilmoittavan mahdolliset erikoisruokavaliot etukäteen varausta tehdessänne!

Lisätietoja:
www.ravintolaharald.fi

Verkkokauppaan liittyvissä kysymyksissä
verkkokauppa@ravintolaharald.fi

#ravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestauratharald
#harald
#ravintolat
#sankaripaketti
#viikinkiravintolaharald
... See MoreSee Less

SANKARIPAKETTI
– herkullinen kokonaisuus tärkeisiin juhliin nyt helposti verkkokaupasta ja Haraldista

Viikinkien sankarit ovat saagojen arvoisia.
On sitten kyse kotiinpaluusta, matkalle lähdöstä tahi juhlapäivän vietosta,aina laitetaan parasta pöytään.

Herkullinen Sankaripaketti sisältää:
Kuohuvan onnittelumaljan
Kolmen ruokalajin Sankarimenun
Nokipannukaffeet
sekä tietysti Haraldin tunnelmallisen ilmapiirin kera loistavan palvelun.
Sankarille olemme varanneet pienen yllätyksen.

Sankaripaketti soveltuu erinomaisesti:
Synttäreihin, polttareihin, eläköitymisjuhliin, merkkipäiviin, valmistujaisiin ja vaikka luokkakokouksiin.

Osta kätevästi verkkokaupastamme, varaa pöytä lähimmästä Haraldista ja johdata joukkosi Haraldin viikinkien juhliin kestittäväksi.

Sankarimenu valmistetaan vähintään 6 henkilölle. Tilaus on tehtävä ennakkoon vähintään 2 arkipäivää ennen juhlia. Varaa juhlasi tästä.

Koko Sankaripaketti 52 € / vieras

Harald suosittelee Sankaripaketin lisäksi 50 €:n lahjakortin ostamista verkkokaupasta Viisauden viiniä ja Voimaolutta varten. Juomia voi ostaa myös paikanpäältä.

KOLMEN RUOKALAJIN SANKARIMENU
Alkuherkkuja kilvelle koottuna:
Ilmakuivattua possunkassleria, hirvimakkaraa, marinoituja jokiravunpyrstöjä, tervasilakkaa, lohipastramia, saaristolaisleipää ja savuhevosmoussea, omenavinegretessä pyöräytettyä raikasta salaattia ja pikkelöityä fenkolia.

Sankarille:
Miekkaan pujotettuna paistettua poron sisäfileetä, viiriäistä, ylikypsää kauriinpaistia, kauris-puolukkamakkaraa, paprikaa ja kesäkurpitsaa.
Miekan vierellä tarjotaan tatti-kantarellikastia ja kuningattaren marjakastia, viikinkien kilpiperunaa, kermaista juustoperunaa, uunijuureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.

Seurueelle pääruuaksi kilveltä:
Kilvelle kerättynä mureaa karitsanniskaa, paahdettua kalkkunan sisäfileetä, kauris-puolukkamakkaraa, tulimaan kastia ja terva-sinappikastia, viikinkien kilpiperunaa, kermaista juustoperunaa, uunijuureksia sekä piparjuurimoussea.

Jälkiruuaksi:
Mustikkamoussella koristettua suussa sulavaa suklaakaakkua,
karamellisoituja pekaanipähkinöitä ja kuivattua vadelmaa, valkosuklaalunta sekä vadelmakastia.

Toivomme teidän ilmoittavan mahdolliset erikoisruokavaliot etukäteen varausta tehdessänne!

Lisätietoja:
www.ravintolaharald.fi

Verkkokauppaan liittyvissä kysymyksissä
verkkokauppa@ravintolaharald.fi

#ravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestauratharald
#harald
#ravintolat
#sankaripaketti
#viikinkiravintolaharald

Viikinki pelasti henkensä runoilemalla
Hallitsijat palkkasivat taitavia hovirunoilijoita eli skaldeja ikuistamaan urotekonsa ylistysrunoihin. Skaldeista suurin, Egill Kalju-Grimrinpoika, ei kuitenkaan myynyt taiteellista vapauttaan.

Syysiltana vuonna 936 viikinkirunoilija Egill Kalju-Grimrin­poika harppoi levottomana edestakaisin kuun valaisemassa huoneessa ystävänsä Arinbjörnin talossa Yorkin viikinkikaupungissa.

Kun aamu koittaisi, Arinbjörn saattaisi hänet kuningas Eerik Verikirveen luo, missä tämän vartijat – hirdit – olisivat valmiina katkaisemaan Egillin kaulan.

Tulisieluisen soturin ja runoniekan ainut ase oli sanan säilä: kuningasta ylistävällä runolla hän saattaisi pelastaa henkensä.

Aamuun mennessä Egill oli sepittänyt 20 säkeen runon, jossa hän ylisti Eerikiä – miestä, jota hän todellisuudessa vihasi enemmän kuin ketään muuta. Siinä oli hänen ainoa keinonsa välttyä varmalta kuolemalta.

Runoilu oli Odinin lahja
Egill Kalju-Grimrinpoika syntyi Länsi-­Islannissa noin vuonna 904 Borgin tilalla, minne hänen isänsä Kalju-Grimr oli muuttanut Norjasta ajauduttuaan vihoihin kuninkaaksi nousseen Harald Kaunotukan kanssa.

Egillin elämästä kertovan islantilaisen saagan mukaan Egill oli perinyt isältään romuluisen ulkonäkönsä, soturiluonteensa ja kykynsä sepittää säkeitä – Egill oli ihmelapsi, joka lausui jo poikasena pitkiä ja monimutkaisia runoja.

Saaga kertookin Egillin kajauttaneen ensimmäisen runonsa pikkupoikana ­vastalauseena sille, ettei häntä otettu ­mukaan juominkeihin. Pikku-Egill oli ratsastanut muiden perässä ryyppäjäisiin ja perille päästyään lausunut isännälle:

”Sano, kullan tuhlaaja, löydätkö runoilijan, joka kolmen vanhana punoo runon minua paremmin.”

Näistä ensimmäisistä säkeistään Egill sai palkkioksi kolme näkinkenkää ja ankan munan.

Viikingit uskoivat runoilun olevan vain harvoille suotava lahja, joka oli peräisin itseltään Odinilta.

Tarun mukaan skaldit saivat taitonsa juomalla runouden simaa eli taikajuomaa, jonka Odin oli varastanut jotuni Suttungilta.

Kotkaksi muuntautunut Odin oli lentänyt jättiä pakoon kallisarvoinen juoma suussaan ja sylkäissyt sen sitten jumalien tuomiin astioihin. Tätä juomaa Odin soi jumalten lisäksi vain taitavimmille runoilijoille.

Tarun mukaan osa juomasta tuli pakolennon aikana ulos Odinin kotkahahmon peräpäästä – kehnojen runoilijoiden sanottiin nauttineen näitä tuotoksia.

Taitavat sanasepot tienasivat hyvin
Viikinkiajan Skandinaviassa skaldirunous oli varsin suosittua yhteiskunnan eri kerroksissa, mutta eniten aikaa sekä lahjoja runoiluun oli lähinnä ylemmissä luo­kissa.

Saagoissa kerrotaan monista ­kuninkaista, päälliköistä ja vauraista talollisista, jotka kokeilivat siipiään amatöörirunoilijoina.

Ne harvat, jot­ka pystyivät tekemään runoilusta ammatin, olivat Egillin lailla erityisen lahjakkaita ja valmiita myös tekemään töitä jalostaakseen taitoaan.

Skaldeja motivoivat yleensä maineen ja kunnian lisäksi hallitsijoiden syytämät palkkiot – nämä nimittäin palkitsivat avokätisesti mahtipontiset ylistysrunot, joissa heidän maineensa jäi elämään vielä jälkipolvillekin.

Skaldit lausuivat hoveissa runojaan ulkomuistista, ilman säestystä. Yleisönä oli yleensä vain itse hallitsija, tämän perhe ja vartijat, joskus myös hallitsijan vieraita, joita tuli viihdyttää.

Vaikka taitavat runoilijat, kuten Egill, osasivat riimukirjoitusta, runoja ei kuitenkaan yleensä kirjoitettu muistiin.

Skaldit runoilivat omasta päästään, ja parhaat teokset säilyivät kuulijoiden mielessä ja siirtyivät suullisesti eteenpäin runoilijoiden lähipiirissä seuraavalle ­sukupolvelle. Runoja alettiin tallentaa kirjallisesti latinalaisin aakkosin vasta ­viikinkiajan jälkeen.

Islanti oli skaldien kehto
Egillin tavoin useimmat skaldin uraa ­tavoittelevat runoniekat olivat nuoria ­islantilaismiehiä. Muinaisskandinaavi muis­­tutti muita germaanisia kieliä – kuten muinaissaksaa ja -englantia – siinä määrin, että islantilaiset runoilijat saattoivat viihdyttää hallitsijoita ympäri Pohjois-Eurooppaa omalla äidinkielellään.

Työtä etsiessään skaldit yleensä valmistelivat etukäteen runon hallitsijasta, jonka leipiin halusivat.

Hallitsijoilla oli tavallisesti palveluksessaan useita hovirunoilijoita, joten työnhakijan oli ponnisteltava erottuakseen edukseen.

Norjan kuningas Olavi Pyhä esimerkiksi kieltäytyi vuonna 1015 kuunte­lemasta islantilaisen skaldi Sigvatin ylistysrunoa.

Arvonsa tuntevan taitelijan elkein Sigvat vähät välitti kuninkaan torjunnasta ja esitti runonsa kaikesta huolimatta.

Riski kannatti: kuningas palkitsi Sigvatin lopulta muhkealla kultasormuksella sekä vakituisella pestillä hovissaaan.

Egill ei sen sijaan ollut rikkauksien eikä kehujen perään – islantilaisnuorukainen vain halusi runoilla. Oikeudentuntoiselta, väkivahvalta Egilliltä sanat kirpo­sivat koston hetkellä yhtä luontaisesti kuin iskut.

Jo seitsemänvuotiaana Egill iski kirveellä päähän poikaa, joka oli kiusannut häntä pallopelissä. Asiasta kuultuaan Egillin äiti totesi pojassa olevan ainesta viikingiksi. Egill sepitti tapahtumasta seuraavat säkeet:

”Laivan ja kauniit airot,

lupasi äitini minulle.

Suorana seison peräsimessä

viikinkien retkillä,

ohjaan laivan

hyviin satamiin;

lyön hengiltä

yhden ja toisen.”

Runo kävi toteen, kun Egill oli noin 20-vuotias. Hän sai tuolloin taivuteltua vastahakoisen veljensä Thorolfin ottamaan hänet matkaansa meren yli Länsi-­Norjaan isänsä kotiseudulle.

Norjassa Eerik Verikirves oli noussut isänsä Harald Kaunotukan tilalle valta­istuimelle. Uusi kuningas oli mieltynyt tuntemaansa Thorolfiin siinä määrin, että oli valmis hautaamaan sotakirveen ja unohtamaan sukujen väliset riidat.

Perille päästyään Thorolf ja Egill vierailivat ensin isänsä hyvien ystävien, Björn Huldin ja Thoririn, luona.

Veljekset iskivät kumpikin silmänsä Björnin tyttäreen Asgerdiin, mutta tällä kertaa runoilija jäi sanattomaksi, ja Thorolf pyysi Björniltä Asgerdin kättä. Veljekset jäivät asustamaan Thoririn luo, ja Egill ystävystyi tämän pojan Arinbjörnin kanssa.

Juuri Thorolfin ja Asgerdin häiden alla Egill sairastui eikä päässyt lähtemään häihin Björn Huldin kartanolle. Sen sijaan Egillille avautui yllättäen tilaisuus kohdata Norjan hallitsijapari.
Egill tappaa kuninkaan miehen
Thorolfin ja Asgerdin mennessä vihille pitkästynyt Egill lähti Thoririn velkojan mukana perimään maksamatta jätettyjä maavuokria.

Miehet päätyivät myrskyssä saarelle, jossa kuningas Eerikin kartano sijaitsi. Kartanoa hoiti käskynhaltija Bård, ja sinä iltana paikalla oli myös itse kuningaspari.

Bård tarjosi miehille vaatimattoman aterian, mutta Egillille olisi maistunut olutkin. Kuninkaallisille vieraille oli kunnon juomingit, joihin Egillinkin seurue pääsi lopulta osallistumaan.

Egill kumosi juomasarven toisensa jälkeen eikä malttanut olla sepittämättä pilkkarunoa isäntänsä kaksi­naamaisuudesta.

Bård kieli Egillin pohjattomasta oluenjuonnista kuningattarelle, ja yhdessä nämä sekoittivat myrkkyä Egillin juomasarveen.

Valpas skaldi pani kuitenkin merkille vehkeilyn. Hän kajautti vielä yhden pilkkarunon, viskasi juomasarvensa menemään ja tarttui miekkaansa. Egill iski miekan Bårdin läpi ja pinkaisi karkuun.

Yön pimeydessä skaldi lähti uimaan pakoon. Hän pääsi rantautumaan saareen, mutta aamulla sinne saapui kuninkaan vartijoita etsimän karkulaista.

Egill tappoi kolme miestä, jotka olivat jääneet vartioimaan venettä, ja lähti soutamaan takaisin Thoririn luo.

Veljesten kohdatessa Thorolf päätti, että oli parasta jättää Asgerd hetkeksi. Hän ja Egill lähtisivät muille maille, kunnes kuninkaan viha ehtisi laantua.

Thorolf kaatuu skottisodassa
Kierreltyään vuoden riehumassa pitkin Baltiaa ja Ruotsia, missä Egill oli matkan varrella tuloksetta kosiskellut kaunista jaarlin tytärtä värssyllä, skaldi löysi vihdoin vuonna 924 suojelijan englantilaisesta kuningas Athelstanista.

Englanti oli sisällissodan partaalla, ja kuningas etsi ulkomaisia lisävahvistuksia joukkoihinsa kukistaakseen kapinoivat ylimykset – ja samalla maahan tunkeutuvat skotit.

Egillin saagan mukaan veljekset määrättiin johtamaan suurta armeijaa, joka marssi kohti Northumbriaa kohdatakseen siellä kuningas Olavi Punaisen ryöstelevät ja kohti etelää pyrkivät joukot.

Saagan mukaan joukot kohtasivat niin kutsutulla Vina-nummella vuonna 925. Verinen yhteenotto päättyi skottien häviöön mutta maksoi Thorolfin ja skotti­kuninkaan hengen.

Tapah­tuman jälkeen Egillin runouteen tuli uusia sävyjä, jotka osoittivat hänestä olevan muuhunkin kuin ivaan ja pilkkaan.

Veljensä haudalla Egill lausui väsyneiden joukkojensa mielialan nosta­miseksi muistorunot veljelleen ja muille kaatuneille, myös kuningas Olaville.

Egill palasi kuninkaan luo. Meneillään oli juomingit, mutta Egill oli iloton. Vasta kun kuningas ojensi hänelle kultaisen renkaan, Egilliin tuli eloa, ja hän lausui:

”Käsivarrellani usein

metsästyshaukkani istui,

nyt tahtoo sotajoukkojen ­­

herra kuulla kultarenkaan

helisevän siinä.”

Käsivarrestaan irrottamansa kultarenkaan lisäksi kuningas Athelstan antoi Egillille kaksi kirstullista hopeaa hyvitykseksi Thorolfin kuolemasta.

Tästä ­ilah­tuneena Egill sepitti ylistysrunon kuninkaalle.

Vaikka kuningas palkitsi Egillin avokätisesti ja tarjosi tälle paikkaa omana henkilökohtaisena skaldinaan, Egill päätti kuitenkin kevään koittaessa uhmata kohtaloaan ja alkaa valmistella matkaa Norjaan Thorolfin lesken luo – hänen kaipuunsa Asgerdin luo oli ­vahvempi kuin hänen pelkonsa Eerik ­Verikirvestä kohtaan.

Skaldit ikuistivat suuret taistelut
Saagojen mukaan skaldit olivat paljon muutakin kuin vain viihdyttäjiä: he tallensivat säkeisiinsä merkittäviä tapahtumia ja heillä oli näin myös keskeinen merkitys sota-aikoina.

Esimerkiksi vuonna 1030 skaldi Tormod Kolbrunarskald lujitti Norjassa ­kuningas Olavi Pyhän joukkojen taistelutahtoa taruilla sankarillisesta kuningas Rolf Krakesta.

Skaldit olivat myös aikansa sotareporttereita, jotka painoivat muistiin taisteluiden vaiheet ja kertoivat myöhemmin omien joukkojen urotöistä.

Joistakin ­skaldeista tuli aivan korvaamattomia ­sota­propagandisteja, joille hallitsijat syytivät rikkauksia ja valtaa.

Esimerkiksi ­skaldi Sigvat päätyi työskentelemään ­kuningas Olavi Pyhän kansainvälisenä diplomaattina.

Pohjois-Euroopassa vallasta käytiin jatkuvaa kamppailua, ja skaldit joutuivat olemaan alati varuillaan ja valmiina etsimään uusia työnantajia.

Tämä koski etenkin aikansa freelancer-runoilijoita, kuten Egill Kalju-Grimrinpoikaa. Hän viis veisasi perinteisestä hoviskaldin urasta ja kulki sen sijaan ympäri maita ryöstelemässä, taistelemassa – ja tienaamassa ­runoilulla aina tilaisuuden tullen.

Perintöriita johti tappoon
Hyvästeltyään Athelstanin Englannissa Egill matkasi veljensä lesken luo Norjaan. Perillä häntä odotti iloinen uutinen: Asgerd oli synnyttänyt Thorolfin tyttären.

Tytär perillisenä tarkoitti nimittäin sitä, että Egill voisi Thorolfin veljenä periä Asgerdin suvun tilan, kun Asgerdin vanha isä Björn Huld kuolisi.

Egill pyysi Asgerdin kättä, ja Björn myöntyi, vaikka Egill olikin Norjassa varsin kiistanalainen hahmo. Häiden jälkeen Egill purjehti Asgerdin ja veljentyttärensä kanssa koti­tilalleen Islantiin.

Björn Huld kuoli kahdeksan vuotta myöhemmin, mutta Egillille ei herunutkaan perintöä. Norjan tila oli siirretty Asgerdin sisarpuolen miehelle Önundille, joka kuului Eerik Verikirveen sisäpiiriin. Raivostunut skaldi lähti Norjaan, missä edessä oli jälleen uusi yhteentörmäys ­kuningasparin kanssa.

Perillä Egill haastoi Önundin Gulan käräjille perinnöstä. Eerik Verikirves vaimoineen asettui Önundin puolelle, ja käräjöinti päättyi lopulta tuloksettomana sekasortoon. Egillin oli paettava paikalta.

Myöhemmin jo maasta lähteneeksi luultu Egill sai kuitenkin tilaisuuden kostoon, kun hän pääsi yllättämään kuninkaan pojan Herdla-luodolla ja tappoi tämän. Surmatyön jälkeen Eerik Veri­kirveen henkipatoksi julistama Egill ­purjehti kotiin Islantiin.

Skaldi Egill Kalju-Grimrinpoika tienasi elantonsa ­enimmäkseen soturina.
Runo pelasti skaldin hengen
Pian Egillin lähdön jälkeen Eerik Veri­kirves sai kuulla veljensä Haakonin saapuneen Englannista Norjaan.

Kuningas Athelstanin kasvattama Haakon janosi valtaan Norjassa, ja kun kävi ilmi, että hänen joukkonsa olivat Eerikin armeijaa paljon suurilukuisemmat, tämä pakeni maasta vaimonsa ja lastensa kanssa ja asettui kuningas Athelsanin määräyksellä Yorkiin hallitsemaan Northumbriaa.

Islannissa Egilliä vaivasi alati voimistuva levottomuus: kuningatar Gunhildin sanottiin noituneen hänet, eikä Egill saisi rauhaa, kunnes he olisivat kohdanneet ja Gunhild saanut kostonsa.

Kahden synkkämielisen talven jälkeen Egill matkasi Englantiin tapaamaan ystäväänsä kuningas Athelstania.

Matkalla Egillin alus haaksirikkoutui, ­­­ja hän nousi miehistöineen maihin ­Humberjoen suulla.

Maissa Egill sai tietää Eerikin hallitsevan aluetta, ja hän teki rohkean päätöksen: hän ei halunnut pakoilla vaan oli valmis kohtaamaan Eerikin, vaikka se ­sitten maksaisi hänen henkensä.

Egill kuuli myös ystävänsä Arinbjörnin majailevan Yorkissa, ja pyysi tältä neuvoa. Arinbjörn lupasi puhua Egillin ­puolesta ja kehotti tätä kohtaamaan ­kuninkaan nöyrästi.

Kuninkaan salissa Egill vaipui Eerikin jalkoihin ja lausui runon. Kuningatar Gunhild vaati, että Egilliltä piti iskeä pää poikki välittömästi, mutta Arinbjörn anoi kuningasta armahtamaan miehen, joka oli antautunut aseitta omasta ­tahdostaan. Eerik myöntyi ja salli ­Egillin elää yön yli.

Arinbjörn neuvoi Egilliä tekemään yön aikana kuninkaasta 20 säkeen ylistysrunon. Egill valvoi koko yön runoa valmistellen, ja aamuun mennessä hänellä oli kuin olikin 20 säettä mieleensä painettuna.

Egill olisi voinut paetakin – häntä ei ollut vangittu mutta livistäminen olisi ollut raukkamaista ja häpeällistä.

Aamulla Egill ja Arinbjörn saapuivat Eerikin luo. Kuningatar yritti kiivaasti puhua Egilliä vastaan, mutta tämä astui kuninkaan eteen ja lausui runonsa.

Egillin ylistävät säkeet tekivät kuninkaaseen vaikutuksen, ja hän antoi skaldin pitää henkensä – sillä ehdolla, että tämä pysyisi jatkossa poissa hänen silmistään.

Egill palasi myöhemmin perheensä luo Islantiin ja eli vielä yli kahdeksankymmenvuotiaaksi. Skaldeista suurin kuoli rikkaana ja tunnettuna miehenä.

historianet.fi/sivilisaatiot/viikingit/viikinki-pelasti-henkensa-runoilemalla

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#ravintola
... See MoreSee Less

Viikinki pelasti henkensä runoilemalla
Hallitsijat palkkasivat taitavia hovirunoilijoita eli skaldeja ikuistamaan urotekonsa ylistysrunoihin. Skaldeista suurin, Egill Kalju-Grimrinpoika, ei kuitenkaan myynyt taiteellista vapauttaan.

Syysiltana vuonna 936 viikinkirunoilija Egill Kalju-Grimrin­poika harppoi levottomana edestakaisin kuun valaisemassa huoneessa ystävänsä Arinbjörnin talossa Yorkin viikinkikaupungissa. 

Kun aamu koittaisi, Arinbjörn saattaisi hänet kuningas Eerik Verikirveen luo, missä tämän vartijat – hirdit – olisivat valmiina katkaisemaan Egillin kaulan.

Tulisieluisen soturin ja runoniekan ainut ase oli sanan säilä: kuningasta ylistävällä runolla hän saattaisi pelastaa henkensä. 

Aamuun mennessä Egill oli sepittänyt 20 säkeen runon, jossa hän ylisti Eerikiä – miestä, jota hän todellisuudessa vihasi enemmän kuin ketään muuta. Siinä oli hänen ainoa keinonsa välttyä varmalta kuolemalta.

Runoilu oli Odinin lahja
Egill Kalju-Grimrinpoika syntyi Länsi-­Islannissa noin vuonna 904 Borgin tilalla, minne hänen isänsä Kalju-Grimr oli muuttanut Norjasta ajauduttuaan vihoihin kuninkaaksi nousseen Harald Kaunotukan kanssa.

Egillin elämästä kertovan islantilaisen saagan mukaan Egill oli perinyt isältään romuluisen ulkonäkönsä, soturiluonteensa ja kykynsä sepittää säkeitä – Egill oli ihmelapsi, joka lausui jo poikasena pitkiä ja monimutkaisia runoja.

Saaga kertookin Egillin kajauttaneen ensimmäisen runonsa pikkupoikana ­vastalauseena sille, ettei häntä otettu ­mukaan juominkeihin. Pikku-Egill oli ratsastanut muiden perässä ryyppäjäisiin ja perille päästyään lausunut isännälle:

”Sano, kullan tuhlaaja, löydätkö runoilijan, joka kolmen vanhana punoo runon minua paremmin.” 

Näistä ensimmäisistä säkeistään Egill sai palkkioksi kolme näkinkenkää ja ankan munan.

Viikingit uskoivat runoilun olevan vain harvoille suotava lahja, joka oli peräisin itseltään Odinilta. 

Tarun mukaan skaldit saivat taitonsa juomalla runouden simaa eli taikajuomaa, jonka Odin oli varastanut jotuni Suttungilta. 

Kotkaksi muuntautunut Odin oli lentänyt jättiä pakoon kallisarvoinen juoma suussaan ja sylkäissyt sen sitten jumalien tuomiin astioihin. Tätä juomaa Odin soi jumalten lisäksi vain taitavimmille runoilijoille.

Tarun mukaan osa juomasta tuli pakolennon aikana ulos Odinin kotkahahmon peräpäästä – kehnojen runoilijoiden sanottiin nauttineen näitä tuotoksia.

Taitavat sanasepot tienasivat hyvin
Viikinkiajan Skandinaviassa skaldirunous oli varsin suosittua yhteiskunnan eri kerroksissa, mutta eniten aikaa sekä lahjoja runoiluun oli lähinnä ylemmissä luo­kissa. 

Saagoissa kerrotaan monista ­kuninkaista, päälliköistä ja vauraista talollisista, jotka kokeilivat siipiään amatöörirunoilijoina.

Ne harvat, jot­ka pystyivät tekemään runoilusta ammatin, olivat Egillin lailla erityisen lahjakkaita ja valmiita myös tekemään töitä jalostaakseen taitoaan. 

Skaldeja motivoivat yleensä maineen ja kunnian lisäksi hallitsijoiden syytämät palkkiot – nämä nimittäin palkitsivat avokätisesti mahtipontiset ylistysrunot, joissa heidän maineensa jäi elämään vielä jälkipolvillekin.

Skaldit lausuivat hoveissa runojaan ulkomuistista, ilman säestystä. Yleisönä oli yleensä vain itse hallitsija, tämän perhe ja vartijat, joskus myös hallitsijan vieraita, joita tuli viihdyttää.

Vaikka taitavat runoilijat, kuten Egill, osasivat riimukirjoitusta, runoja ei kuitenkaan yleensä kirjoitettu muistiin. 

Skaldit runoilivat omasta päästään, ja parhaat teokset säilyivät kuulijoiden mielessä ja siirtyivät suullisesti eteenpäin runoilijoiden lähipiirissä seuraavalle ­sukupolvelle. Runoja alettiin tallentaa kirjallisesti latinalaisin aakkosin vasta ­viikinkiajan jälkeen.

Islanti oli skaldien kehto
Egillin tavoin useimmat skaldin uraa ­tavoittelevat runoniekat olivat nuoria ­islantilaismiehiä. Muinaisskandinaavi muis­­tutti muita germaanisia kieliä – kuten muinaissaksaa ja -englantia – siinä määrin, että islantilaiset runoilijat saattoivat viihdyttää hallitsijoita ympäri Pohjois-Eurooppaa omalla äidinkielellään.

Työtä etsiessään skaldit yleensä valmistelivat etukäteen runon hallitsijasta, jonka leipiin halusivat. 

Hallitsijoilla oli tavallisesti palveluksessaan useita hovirunoilijoita, joten työnhakijan oli ponnisteltava erottuakseen edukseen.

Norjan kuningas Olavi Pyhä esimerkiksi kieltäytyi vuonna 1015 kuunte­lemasta islantilaisen skaldi Sigvatin ylistysrunoa. 

Arvonsa tuntevan taitelijan elkein Sigvat vähät välitti kuninkaan torjunnasta ja esitti runonsa kaikesta huolimatta. 

Riski kannatti: kuningas palkitsi Sigvatin lopulta muhkealla kultasormuksella sekä vakituisella pestillä hovissaaan.

Egill ei sen sijaan ollut rikkauksien eikä kehujen perään – islantilaisnuorukainen vain halusi runoilla. Oikeudentuntoiselta, väkivahvalta Egilliltä sanat kirpo­sivat koston hetkellä yhtä luontaisesti kuin iskut.

Jo seitsemänvuotiaana Egill iski kirveellä päähän poikaa, joka oli kiusannut häntä pallopelissä. Asiasta kuultuaan Egillin äiti totesi pojassa olevan ainesta viikingiksi. Egill sepitti tapahtumasta seuraavat säkeet:

”Laivan ja kauniit airot,

lupasi äitini minulle.

Suorana seison peräsimessä

viikinkien retkillä,

ohjaan laivan

hyviin satamiin;

lyön hengiltä

yhden ja toisen.”

Runo kävi toteen, kun Egill oli noin 20-vuotias. Hän sai tuolloin taivuteltua vastahakoisen veljensä Thorolfin ottamaan hänet matkaansa meren yli Länsi-­Norjaan isänsä kotiseudulle.

Norjassa Eerik Verikirves oli noussut isänsä Harald Kaunotukan tilalle valta­istuimelle. Uusi kuningas oli mieltynyt tuntemaansa Thorolfiin siinä määrin, että oli valmis hautaamaan sotakirveen ja unohtamaan sukujen väliset riidat.

Perille päästyään Thorolf ja Egill vierailivat ensin isänsä hyvien ystävien, Björn Huldin ja Thoririn, luona. 

Veljekset iskivät kumpikin silmänsä Björnin tyttäreen Asgerdiin, mutta tällä kertaa runoilija jäi sanattomaksi, ja Thorolf pyysi Björniltä Asgerdin kättä. Veljekset jäivät asustamaan Thoririn luo, ja Egill ystävystyi tämän pojan Arinbjörnin kanssa.

Juuri Thorolfin ja Asgerdin häiden alla Egill sairastui eikä päässyt lähtemään häihin Björn Huldin kartanolle. Sen sijaan Egillille avautui yllättäen tilaisuus kohdata Norjan hallitsijapari.
Egill tappaa kuninkaan miehen
Thorolfin ja Asgerdin mennessä vihille pitkästynyt Egill lähti Thoririn velkojan mukana perimään maksamatta jätettyjä maavuokria. 

Miehet päätyivät myrskyssä saarelle, jossa kuningas Eerikin kartano sijaitsi. Kartanoa hoiti käskynhaltija Bård, ja sinä iltana paikalla oli myös itse kuningaspari.

Bård tarjosi miehille vaatimattoman aterian, mutta Egillille olisi maistunut olutkin. Kuninkaallisille vieraille oli kunnon juomingit, joihin Egillinkin seurue pääsi lopulta osallistumaan. 

Egill kumosi juomasarven toisensa jälkeen eikä malttanut olla sepittämättä pilkkarunoa isäntänsä kaksi­naamaisuudesta. 

Bård kieli Egillin pohjattomasta oluenjuonnista kuningattarelle, ja yhdessä nämä sekoittivat myrkkyä Egillin juomasarveen.

Valpas skaldi pani kuitenkin merkille vehkeilyn. Hän kajautti vielä yhden pilkkarunon, viskasi juomasarvensa menemään ja tarttui miekkaansa. Egill iski miekan Bårdin läpi ja pinkaisi karkuun.

Yön pimeydessä skaldi lähti uimaan pakoon. Hän pääsi rantautumaan saareen, mutta aamulla sinne saapui kuninkaan vartijoita etsimän karkulaista. 

Egill tappoi kolme miestä, jotka olivat jääneet vartioimaan venettä, ja lähti soutamaan takaisin Thoririn luo.

Veljesten kohdatessa Thorolf päätti, että oli parasta jättää Asgerd hetkeksi. Hän ja Egill lähtisivät muille maille, kunnes kuninkaan viha ehtisi laantua.

Thorolf kaatuu skottisodassa
Kierreltyään vuoden riehumassa pitkin Baltiaa ja Ruotsia, missä Egill oli matkan varrella tuloksetta kosiskellut kaunista jaarlin tytärtä värssyllä, skaldi löysi vihdoin vuonna 924 suojelijan englantilaisesta kuningas Athelstanista.

Englanti oli sisällissodan partaalla, ja kuningas etsi ulkomaisia lisävahvistuksia joukkoihinsa kukistaakseen kapinoivat ylimykset – ja samalla maahan tunkeutuvat skotit.

Egillin saagan mukaan veljekset määrättiin johtamaan suurta armeijaa, joka marssi kohti Northumbriaa kohdatakseen siellä kuningas Olavi Punaisen ryöstelevät ja kohti etelää pyrkivät joukot.

Saagan mukaan joukot kohtasivat niin kutsutulla Vina-nummella vuonna 925. Verinen yhteenotto päättyi skottien häviöön mutta maksoi Thorolfin ja skotti­kuninkaan hengen. 

Tapah­tuman jälkeen Egillin runouteen tuli uusia sävyjä, jotka osoittivat hänestä olevan muuhunkin kuin ivaan ja pilkkaan.

Veljensä haudalla Egill lausui väsyneiden joukkojensa mielialan nosta­miseksi muistorunot veljelleen ja muille kaatuneille, myös kuningas Olaville.

Egill palasi kuninkaan luo. Meneillään oli juomingit, mutta Egill oli iloton. Vasta kun kuningas ojensi hänelle kultaisen renkaan, Egilliin tuli eloa, ja hän lausui:

”Käsivarrellani usein

metsästyshaukkani istui,

nyt tahtoo sotajoukkojen ­­

herra kuulla kultarenkaan

helisevän siinä.”

Käsivarrestaan irrottamansa kultarenkaan lisäksi kuningas Athelstan antoi Egillille kaksi kirstullista hopeaa hyvitykseksi Thorolfin kuolemasta. 

Tästä ­ilah­tuneena Egill sepitti ylistysrunon kuninkaalle. 

Vaikka kuningas palkitsi Egillin avokätisesti ja tarjosi tälle paikkaa omana henkilökohtaisena skaldinaan, Egill päätti kuitenkin kevään koittaessa uhmata kohtaloaan ja alkaa valmistella matkaa Norjaan Thorolfin lesken luo – hänen kaipuunsa Asgerdin luo oli  ­vahvempi kuin hänen pelkonsa Eerik ­Verikirvestä kohtaan.

Skaldit ikuistivat suuret taistelut
Saagojen mukaan skaldit olivat paljon muutakin kuin vain viihdyttäjiä: he tallensivat säkeisiinsä merkittäviä tapahtumia ja heillä oli näin myös keskeinen merkitys sota-aikoina.

Esimerkiksi vuonna 1030 skaldi Tormod Kolbrunarskald lujitti Norjassa ­kuningas Olavi Pyhän joukkojen taistelutahtoa taruilla sankarillisesta kuningas Rolf Krakesta.

Skaldit olivat myös aikansa sotareporttereita, jotka painoivat muistiin taisteluiden vaiheet ja kertoivat myöhemmin omien joukkojen urotöistä. 

Joistakin ­skaldeista tuli aivan korvaamattomia ­sota­propagandisteja, joille hallitsijat syytivät rikkauksia ja valtaa. 

Esimerkiksi ­skaldi Sigvat päätyi työskentelemään ­kuningas Olavi Pyhän kansainvälisenä diplomaattina.

Pohjois-Euroopassa vallasta käytiin jatkuvaa kamppailua, ja skaldit joutuivat olemaan alati varuillaan ja valmiina etsimään uusia työnantajia. 

Tämä koski etenkin aikansa freelancer-runoilijoita, kuten Egill Kalju-Grimrinpoikaa. Hän viis veisasi perinteisestä hoviskaldin urasta ja kulki sen sijaan ympäri maita ryöstelemässä, taistelemassa – ja tienaamassa ­runoilulla aina tilaisuuden tullen.

Perintöriita johti tappoon
Hyvästeltyään Athelstanin Englannissa Egill matkasi veljensä lesken luo Norjaan. Perillä häntä odotti iloinen uutinen: Asgerd oli synnyttänyt Thorolfin tyttären.

Tytär perillisenä tarkoitti nimittäin sitä, että Egill voisi Thorolfin veljenä periä Asgerdin suvun tilan, kun Asgerdin vanha isä Björn Huld kuolisi. 

Egill pyysi Asgerdin kättä, ja Björn myöntyi, vaikka Egill olikin Norjassa varsin kiistanalainen hahmo. Häiden jälkeen Egill purjehti Asgerdin ja veljentyttärensä kanssa koti­tilalleen Islantiin.

Björn Huld kuoli kahdeksan vuotta myöhemmin, mutta Egillille ei herunutkaan perintöä. Norjan tila oli siirretty Asgerdin sisarpuolen miehelle Önundille, joka kuului Eerik Verikirveen sisäpiiriin. Raivostunut skaldi lähti Norjaan, missä edessä oli jälleen uusi yhteentörmäys ­kuningasparin kanssa.

Perillä Egill haastoi Önundin Gulan käräjille perinnöstä. Eerik Verikirves vaimoineen asettui Önundin puolelle, ja käräjöinti päättyi lopulta tuloksettomana sekasortoon. Egillin oli paettava paikalta.

Myöhemmin jo maasta lähteneeksi luultu Egill sai kuitenkin tilaisuuden kostoon, kun hän pääsi yllättämään kuninkaan pojan Herdla-luodolla ja tappoi tämän. Surmatyön jälkeen Eerik Veri­kirveen henkipatoksi julistama Egill ­purjehti kotiin Islantiin.

Skaldi Egill Kalju-Grimrinpoika tienasi elantonsa ­enimmäkseen soturina.
Runo pelasti skaldin hengen
Pian Egillin lähdön jälkeen Eerik Veri­kirves sai kuulla veljensä Haakonin saapuneen Englannista Norjaan. 

Kuningas Athelstanin kasvattama Haakon janosi valtaan Norjassa, ja kun kävi ilmi, että hänen joukkonsa olivat Eerikin armeijaa paljon suurilukuisemmat, tämä pakeni maasta vaimonsa ja lastensa kanssa ja asettui kuningas Athelsanin määräyksellä Yorkiin hallitsemaan Northumbriaa.

Islannissa Egilliä vaivasi alati voimistuva levottomuus: kuningatar Gunhildin sanottiin noituneen hänet, eikä Egill saisi rauhaa, kunnes he olisivat kohdanneet ja Gunhild saanut kostonsa. 

Kahden synkkämielisen talven jälkeen Egill matkasi Englantiin tapaamaan ystäväänsä kuningas Athelstania.

Matkalla Egillin alus haaksirikkoutui, ­­­ja hän nousi miehistöineen maihin ­Humberjoen suulla.

Maissa Egill sai tietää Eerikin hallitsevan aluetta, ja hän teki rohkean päätöksen: hän ei halunnut pakoilla vaan oli valmis kohtaamaan Eerikin, vaikka se ­sitten maksaisi hänen henkensä.

Egill kuuli myös ystävänsä Arinbjörnin majailevan Yorkissa, ja pyysi tältä neuvoa. Arinbjörn lupasi puhua Egillin ­puolesta ja kehotti tätä kohtaamaan ­kuninkaan nöyrästi.

Kuninkaan salissa Egill vaipui Eerikin jalkoihin ja lausui runon. Kuningatar Gunhild vaati, että Egilliltä piti iskeä pää poikki välittömästi, mutta Arinbjörn anoi kuningasta armahtamaan miehen, joka oli antautunut aseitta omasta ­tahdostaan. Eerik myöntyi ja salli ­Egillin elää yön yli.

Arinbjörn neuvoi Egilliä tekemään yön aikana kuninkaasta 20 säkeen ylistysrunon. Egill valvoi koko yön runoa valmistellen, ja aamuun mennessä hänellä oli kuin olikin 20 säettä mieleensä painettuna. 

Egill olisi voinut paetakin – häntä ei ollut vangittu mutta livistäminen olisi ollut raukkamaista ja häpeällistä.

Aamulla Egill ja Arinbjörn saapuivat Eerikin luo. Kuningatar yritti kiivaasti puhua Egilliä vastaan, mutta tämä astui kuninkaan eteen ja lausui runonsa. 

Egillin ylistävät säkeet tekivät kuninkaaseen vaikutuksen, ja hän antoi skaldin pitää henkensä – sillä ehdolla, että tämä pysyisi jatkossa poissa hänen silmistään.

Egill palasi myöhemmin perheensä luo Islantiin ja eli vielä yli kahdeksankymmenvuotiaaksi. Skaldeista suurin kuoli rikkaana ja tunnettuna miehenä.

https://historianet.fi/sivilisaatiot/viikingit/viikinki-pelasti-henkensa-runoilemalla

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#ravintola

FREIJAN JÄLKIKILPI
(valmistetaan vähintään kahdelle)
Kilvelle kerätään mustikkamoussella koristettua, suussa sulavaa suklaakaakkua, rapeita räiskäleitä, mansikkakastiketta, karpaloilla makustettua skyr-valkosuklaamoussea, kaneli-sokeroitua lämmintä leipäjuustoa, lakritsimoussea, omena-karamellihilloa, marinoituja lakkoja, lakkajäätelöä, kuusijäätelöä sekä vadelma-salmiakkisorbettia.

Freija tai Freyja, Freya, Freia, Freja, Fröja, muinaisnorjan ”rouva” on skandinaavisessa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva jumalatar. Hän on kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin Ruotsissa ja Norjassa.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurant
#harald
#Freijanjälkikilpi
... See MoreSee Less

 

Comment on Facebook

Heidi tää meiän pitäs käyä testaan :)

Oisko Emmi tollanen setti kisan jälkee😍😋

Meinaako "vähintään kahdelle" että vähintään kahdelle jaettavaksi vai että vähintään kahden henkilön on tilattava itselleen tällainen annos?

Jari koska viet mut syömään ja etenki jälkkäril???

Pasi Reijalle Freija 😘

Ooohhh 😍 Saahan laktoosittomana?

Henri täytyy päästää maistaa tota 😍

Miia eiköhän mennä!

Mikko, millon mennään? 😉🤤

Aki Harri joskus tää otetaa

Jussi-Joonas Väänänen tykkäisiköhän tytär?

Herkuttelija

Ville 🤤 Oioi....

Tämä on hyvää😍

Nam nam

Sanna 😳🤤

Mika🤗

+ View previous comments

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen,
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomana ja gluteenittomana.

MAANANTAI
5.8.
Kirkasliemistä kalasoppaa 9.20
Ylikypsää häränrintaa ja piparjuurimoussea 10.50
Fetajuustolla täytettyjä kalarullia tomaattikastin kera 10.50
Teurastajanpihviä ja tulimaankastia 19.90

TIISTAI
6.8.
Tomaattista vuohenjuustokeittoa 9.20
Rukiisia muikkuja ja tillikermaviilikastia 10.50
Mausteisia lihapullia puolukkakastilla 10.50
Pariloitua kauriinpaistia riistamoussen kera 19.90

KESKIVIIKKO
7.8.
Huldan basilika-parsakeittoa 9.20
Grillattua broilerinrintaa ja tomaattipestoa 10.50
Haudutettua hietakampelaa sienikastilla 10.50
Pariloitua porsaankylkeä terva-sinappikastin kera 19.90

TORSTAI
8.8.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.20
Paahdettua lohta suolapähkinähummuksen kera 10.50
Valkolupiinitempeä ja vuohenjuustopunajuuria 10.50
Ylikypsää ankankoipea marjakastin kera 19.90

PERJANTAI
9.8.
Purjo-palsternakkakeittoa 9.20
Ryytisinapilla kuorrutettua koljanfileetä 10.50
Porsaankasleria pekoni-kaalipaistoksen kera 10.50
Paahdettua kuhaa ja hauenmätimoussea 19.90

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.90€
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounasherkkuja
#lounas
#vikingrestaurant
#restaurant
#viikinkiravintolaharald
... See MoreSee Less

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen, 
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomana ja gluteenittomana.

MAANANTAI
5.8. 
Kirkasliemistä kalasoppaa 9.20
Ylikypsää häränrintaa ja piparjuurimoussea 10.50
Fetajuustolla täytettyjä kalarullia tomaattikastin kera 10.50
Teurastajanpihviä ja tulimaankastia 19.90

TIISTAI
6.8. 
Tomaattista vuohenjuustokeittoa 9.20
Rukiisia muikkuja ja tillikermaviilikastia 10.50
Mausteisia lihapullia puolukkakastilla 10.50
Pariloitua kauriinpaistia riistamoussen kera 19.90

KESKIVIIKKO
7.8. 
Huldan basilika-parsakeittoa 9.20
Grillattua broilerinrintaa ja tomaattipestoa 10.50
Haudutettua hietakampelaa sienikastilla 10.50
Pariloitua porsaankylkeä terva-sinappikastin kera 19.90

TORSTAI
8.8. 
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.20
Paahdettua lohta suolapähkinähummuksen kera 10.50
Valkolupiinitempeä ja vuohenjuustopunajuuria 10.50
Ylikypsää ankankoipea marjakastin kera 19.90

PERJANTAI
9.8. 
Purjo-palsternakkakeittoa 9.20
Ryytisinapilla kuorrutettua koljanfileetä 10.50
Porsaankasleria pekoni-kaalipaistoksen kera 10.50
Paahdettua kuhaa ja hauenmätimoussea 19.90

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.90€
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounasherkkuja
#lounas
#vikingrestaurant
#restaurant
#viikinkiravintolaharald

 

Comment on Facebook

Muikkuja ja kaurista 42 hääpäivän kunniaksi. Kyllä maistui ❤

Elokuussa on 64 syytä vierailla Tampereella.
Tampereen ravintolat ovat tehneet 3€ maisteluannoksia (Pinxto) asiakkaiden iloksi 19-23.8.
Oheissa linkissä on Pinxto kilpailuannokset joita voi äänestää.
www.facebook.com/488158801331769/posts/1334284546719186?s=100004010641085&v=i&sfns=mo

Haraldissa on kisa Pinxton lisäksi muita pinxtoja tarjolla. Kuvassa herkullinen suklaakakkumme.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#pinxto
#tampere
#viikinkiravintolaharaldtampere
... See MoreSee Less

Elokuussa on 64 syytä vierailla Tampereella.
Tampereen ravintolat ovat tehneet 3€ maisteluannoksia (Pinxto) asiakkaiden iloksi 19-23.8. 
Oheissa linkissä on Pinxto kilpailuannokset joita voi äänestää. 
https://www.facebook.com/488158801331769/posts/1334284546719186?s=100004010641085&v=i&sfns=mo

Haraldissa on kisa Pinxton lisäksi muita pinxtoja tarjolla. Kuvassa herkullinen suklaakakkumme. 

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#pinxto
#tampere
#viikinkiravintolaharaldtampere

Huomio Kuopio!!!!
Etsimme Kuopion Viikinkiravintola Haraldiin keittiön vuoropäällikköä.
Keittiön vuoropäällikön tehtäviin kuuluu keittiömestarin tuuraaminen ja toimiminen hänen oikeana kätenä. Eli monipuoliset keittiön työt olisi tarjolla.

Edellytämme hakijalta alan koulutusta ja jo muutaman vuoden kokemusta vuoropäällikkönä toimimisesta. Oma aloitteista asennetta ja hyvää paineensietokykyä.

Harald tarjoaa työntekijöilleen rennon työskentelyilmapiirin ja mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan.
Harald järjestää henkilökunnalle koulutuksia tarpeen mukaan ja henkilöstöetuina on mm. ravintolaedut toimipaikoissa, työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntaetuja e-passilla sekä kaikkien Haraldilaisten yhteiset kesäpäivät.

Haraldissa uskotaan yhdessä tekemiseen ja päälliköiden tärkeimpiä tehtäviä on auttaa henkilökuntaa onnistumaan työssään Haraldin periaatteita noudattaen.

Työ on kokoaikainen ja palkkaus sopimuksen mukaan.
Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Mikäli kiinnostuit ja haluaisit viikinkien iloiseen joukkoon. Laita hakemusta sähköisesti hanna.kyrola@ravintolaharald.fi tai täyty hakemus osoitteessa www.ravintolaharald.fi/kuopio/toihin-haraldiin/

www.ravintolaharald.fi
#töihinharaldiin
#ravintolaharald
#parastapalvelua
#vikingrestaurant
Kuopio-Tahko
Kuopio
... See MoreSee Less

Huomio Kuopio!!!!
Etsimme Kuopion Viikinkiravintola Haraldiin keittiön vuoropäällikköä. 
Keittiön vuoropäällikön tehtäviin kuuluu keittiömestarin tuuraaminen ja toimiminen hänen oikeana kätenä. Eli monipuoliset keittiön työt olisi tarjolla. 

Edellytämme hakijalta alan koulutusta ja jo muutaman vuoden kokemusta vuoropäällikkönä toimimisesta. Oma aloitteista asennetta ja hyvää paineensietokykyä.

Harald tarjoaa työntekijöilleen rennon työskentelyilmapiirin ja mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan. 
Harald järjestää henkilökunnalle koulutuksia tarpeen mukaan ja henkilöstöetuina on mm. ravintolaedut toimipaikoissa, työterveyshuolto, kulttuuri- ja liikuntaetuja e-passilla sekä kaikkien Haraldilaisten yhteiset kesäpäivät.

Haraldissa uskotaan yhdessä tekemiseen ja päälliköiden tärkeimpiä tehtäviä on auttaa henkilökuntaa onnistumaan työssään Haraldin periaatteita noudattaen.     
                         
Työ on kokoaikainen ja palkkaus sopimuksen mukaan. 
Työ alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Mikäli kiinnostuit ja haluaisit viikinkien iloiseen joukkoon. Laita hakemusta sähköisesti hanna.kyrola@ravintolaharald.fi tai täyty hakemus osoitteessa https://www.ravintolaharald.fi/kuopio/toihin-haraldiin/

www.ravintolaharald.fi
#töihinharaldiin
#ravintolaharald
#parastapalvelua
#vikingrestaurant
Kuopio-Tahko
Kuopio

Hei tässä Hallvar, tulen tuntija, korpimetsien ikuinen kulkija.
Kesälomaterveiset nuotion ääreltä! Tarjoan teille nuotiokirjolohta viskillä, kesäperunoiden ja punajuurten kera. Ohjeesta riittää neljälle.
Kirjolohi:
800g perattua kirjolohta
Marinadi:
4cl viskiä
4cl hunajaa
4cl omenaviinietikkaa
2cl rypsiöljyä
2rkl vahvaa sinappia
suolaa ja pippuria myllystä
- Sekoita marinadi, kuivaa huuhdeltu kala ja tee kalan kylkiin viillot lähes rankaan asti 2cm välein. Nosta kala kaksinkertaiseen folioon ja marinoi kauttaaltaan. Paketoi tiiviisti.
- Anna maustua hiilloksen valmistumiseen asti.
- Kypsennä hiilloksella epäsuorassa lämmössä pakettia välillä käännellen n.40min. Kypsästä kalasta selkäranka irtoaa helposti.
Perunat ja punajuuret:
600g kypsää pientä kesäperunaa
400g punajuurta naatteineen
2 sipulia
merisuolaa ja mustapippuria myllystä, hunajaa, rypsiöljyä ja voita
- Pese punajuuret ja irrota naatit, keitä punajuuria n.20min. Paloittele varret ja hyvät lehtiosat, siivuta sipulit.
- Laita puolikypsät punajuuret kaksinkertaiseen folioon, tilkka rypsiöljyä ja mausteet. Sulje paketti tiiviiksi ja sijoita paketti hiillokselle n.30minuutiksi.
- Kuumenna tulenkestävä pannu nuotiolla, lisää öljy, perunat, varret, sipulit sekä mausteet. Lisää loppuvaiheessa naattien lehdet ja nokare voita. Tarkista maku ja nauti!

Iloista elokuuta toivoopi Jyväskylän patavahdit

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurant
#harald
#ravintolat
#reseptejä
... See MoreSee Less

Hei tässä Hallvar, tulen tuntija, korpimetsien ikuinen kulkija.
Kesälomaterveiset nuotion ääreltä! Tarjoan teille nuotiokirjolohta viskillä, kesäperunoiden ja punajuurten kera. Ohjeesta riittää neljälle.
Kirjolohi:
800g perattua kirjolohta
Marinadi: 
4cl viskiä
4cl hunajaa
4cl omenaviinietikkaa
2cl rypsiöljyä
2rkl vahvaa sinappia
suolaa ja pippuria myllystä
- Sekoita marinadi, kuivaa huuhdeltu kala ja tee kalan kylkiin viillot lähes rankaan asti 2cm välein. Nosta kala kaksinkertaiseen folioon ja marinoi kauttaaltaan. Paketoi tiiviisti.
- Anna maustua hiilloksen valmistumiseen asti.
- Kypsennä hiilloksella epäsuorassa lämmössä pakettia välillä käännellen n.40min. Kypsästä kalasta selkäranka irtoaa helposti.
Perunat ja punajuuret: 
600g kypsää pientä kesäperunaa
400g punajuurta naatteineen
2 sipulia
merisuolaa ja mustapippuria myllystä, hunajaa, rypsiöljyä ja voita
- Pese punajuuret ja irrota naatit, keitä punajuuria n.20min. Paloittele varret ja hyvät lehtiosat, siivuta sipulit.
- Laita puolikypsät punajuuret kaksinkertaiseen folioon, tilkka rypsiöljyä ja mausteet. Sulje paketti tiiviiksi ja sijoita paketti hiillokselle n.30minuutiksi. 
- Kuumenna tulenkestävä pannu nuotiolla, lisää öljy, perunat, varret, sipulit sekä mausteet. Lisää loppuvaiheessa naattien lehdet ja nokare voita. Tarkista maku ja nauti!

Iloista elokuuta toivoopi Jyväskylän patavahdit

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurant
#harald
#ravintolat
#reseptejäImage attachment

 

Comment on Facebook

Voiko viskin korvata jollain muulla?

Haraldin maukas kesätarjous

KANAA VUOHIPAIMENEN NUOTIOLTA VL, G nyt 17,90€ (norm. 21,60 €)
Meheväksi pariloitua broileria ja vuohenjuustoa sekä oliivihiekkaa, Viisauden Viini
-kastia, viikinkien kilpiperunaa, uunijuureksia ja tomaattirelissiä.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#kesäherkku
... See MoreSee Less

Haraldin maukas kesätarjous

KANAA VUOHIPAIMENEN NUOTIOLTA VL, G nyt 17,90€ (norm. 21,60 €)
Meheväksi pariloitua broileria ja vuohenjuustoa sekä oliivihiekkaa, Viisauden Viini
-kastia, viikinkien kilpiperunaa, uunijuureksia ja tomaattirelissiä.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#viikinkiravintolaharald
#vikingrestaurants
#vikingrestaurantharald
#kesäherkku

 

Comment on Facebook

Niin hyvää, ettei sanotuksi saa! 😍

Oli tosi hyvää😀