Menus in

Ajankohtaista


Arvontaa pukkaa
Haraldissa on uusi ruokalista. Kerro kuvan alle mikä on sinun suosikki annoksesi Haraldin uudelta ala carte listalta. Kuvaa saa myös tykätä ja jakaa. Uutta listaa voit käydä kurkkaamassa verkkosivuillamme. www.ravintolaharald.fi/helsinki/a-la-carte/. Kaikkien kommentoijien kesken arvomme 100€ lahjakortin 3.10.2018. Facebook ei ole osallisena arvontaan.
... See MoreSee Less

Arvontaa pukkaa
Haraldissa on uusi ruokalista. Kerro kuvan alle mikä on sinun suosikki annoksesi Haraldin uudelta ala carte listalta. Kuvaa saa myös tykätä ja jakaa. Uutta listaa voit käydä kurkkaamassa verkkosivuillamme. https://www.ravintolaharald.fi/helsinki/a-la-carte/. Kaikkien kommentoijien kesken arvomme 100€ lahjakortin 3.10.2018. Facebook ei ole osallisena arvontaan.

 

Comment on Facebook

No eittämättä paras on TUNTURIKURUJEN PORO: Mureaa poron sisäfileetä ja pariloitua poronsydäntä, kuningattaren marjakastia, perunakakkua, punajuuria, lämmintä leipäjuustoa sekä tyrnihilloketta. 😍😍😍

Riistamiekka o hyvä! Ja Henna lähtis messiin makustellee. 🙂

Voi niin paljon hyviä ruokia joista valita. voitas Tarja n kans tulla 🤗❤

Monta hyvää vaihtoehtoa! 😍 Vi:n kansss tultais!!

Pippuripihviä bysantin holvista 😍 Annelin kanssa mentäis

Joo härkä olis maukasta👌🙃 Jani lähtis ja Niina Samun kanssa. 😍

Vesa 🤔 eiks myö sillo vedetty tää miekka hässäkkä

Mä ottaisin valkolupiinipihvit ja Kaille varmaan maistuis pippuripihvi bysantin hovista

Sinihampaan retki 😍 kylläpä maistuisi käydä pitkästä aikaa täällä Haraldissa syömässä Marko Smolander

Knuut Suuren retki olisi seuraava ison nälän tainnuttaja ja illanistujaisten menu

Vois vaikka pippuripihvi tai jotain kalaakin,vallan ihania annoksia teillä on 🙂 Mukana

Kaikki menukokonaisuudet olivat houkuttelevia, ja ihanaa kun oli vielä hahmogalleriat ja tietoiskut lopussa. Iso peukku!

Odinin kilpi kuulostaa todella hyvältä joten sen valitsisin ja mies Miikka Aaltonen mukaan ehdottomasti 😘

Monta herkullista annosta mutta valitaan nyt tämä:ROBERT PAHOLAISEN HÄRÄNPIHVI

Pippuripihviä Bysantin hovista L, G Härän sisäfileetä omena-parmesaanimoussella kuorrutettuna, yhden tähden pippurikastia, perunakakkua ja uunijuureksia ilmakuivatun possunkasslerlastun kera.- Täydellisyyden huippu!

Paljon hyviä vaihtoehtoja,teillä ja maukasta ruokaa ja Merjan kanssa tultais <3

Monta hyvää vaihtoehtoa tarjolla..Mieheni lähtis minun kans syömään..Sopivasti syndet lokakuussa 🤗🍀❤️

Tattikeittoa, kuhaa tai lohta ja jälkikilpi. Viiniä. Nam mitä ruokia on listallanne. Toivotaan onnea arvontaan👍👍

Kalliorannan kuha kuulostaa maukkaalta monen muun lisäksi!

Riistamiekka tai pippuripihvi. Mukana arvonnassa!😊😊 Tykätty!!👍🏽👍🏽 Jaan kamuille!!🤩🤩 Kiva palkinto... 🤓😍 Taavin kaa tullaan jos voitto osuu kohdalle! 👩🏼‍🍳

Tunturikurujen poro, ihan ehottomasti - ja jälkkäriksi tervajäätelöä, nam!

Mulle maistuisi ehdottomasti KNUUT SUUREN RETKI. Nam😋 mieheni kanssa tulisin syömään.

menee valinta vaikeeksi. Voitais ottaa kunnon syömingit mistä vaan listan kokonaisuudesta 😋😋

Odinin kilpi kuulostaa ihanalta. Toki viikinkien makumatkat eivät ole ikinä tuottaneet pettymystä. 🙂

Monenlaista herkkua näkyy olevan. Kaikki, missä ei pippuria, käy! =)

+ View previous comments

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen,
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI 17.9.
Chili-paprikakeittoa 9.00
Paahdettua kuhaa ja tillivoikastia 10.30
Raakamakkaroita Haraldin tapaan 10.30
Häränlapaa ja pippurikastia 19.50

TIISTAI 18.9.
Hjördiksen porkkanakeittoa 9.00
Ylikypsää porsaankassleria ja bbq-majoneesia 10.30
Paneroitua kampelaa ja tsatsikia 10.30
Vasikanmaksaa ja haudutettua sipulia 19.50

KESKIVIIKKO 19.9.
Savujuustokeittoa 9.00
Pariloitua broileria ja tomaattisalsaa 10.30
Mantelikalaa ja uuden sadon perunasalaattia 10.30
Paistettua peltopyynrintaa viinikastin kera 19.50

TORSTAI 20.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Puna-ahventa tilli-hollandaisen kera 10.30
Kalkkunan lehtibiffi parmesanmajoneesilla 10.30
Valkosipulista härän petit tenderiä 19.50

PERJANTAI 21.9.
Mausteinen linssikeitto 9.00
Paistettuja muikkuja ja kevätsipulikermaviiliä 10.30
Jauhelihabiffiä sienikastilla 10.30
Tiristettyä porsaankylkeä ja yrttikastia 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja
... See MoreSee Less

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen, 
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI  17.9.
Chili-paprikakeittoa 9.00
Paahdettua kuhaa ja tillivoikastia 10.30
Raakamakkaroita Haraldin tapaan 10.30
Häränlapaa ja pippurikastia 19.50

TIISTAI 18.9.
Hjördiksen porkkanakeittoa 9.00
Ylikypsää porsaankassleria ja bbq-majoneesia 10.30
Paneroitua kampelaa ja tsatsikia 10.30
Vasikanmaksaa ja haudutettua sipulia 19.50

KESKIVIIKKO 19.9.
Savujuustokeittoa 9.00
Pariloitua broileria ja tomaattisalsaa 10.30
Mantelikalaa ja uuden sadon perunasalaattia 10.30
Paistettua peltopyynrintaa viinikastin kera 19.50

TORSTAI 20.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Puna-ahventa tilli-hollandaisen kera 10.30
Kalkkunan lehtibiffi parmesanmajoneesilla 10.30
Valkosipulista härän petit tenderiä 19.50

PERJANTAI 21.9.
Mausteinen linssikeitto 9.00
Paistettuja muikkuja ja kevätsipulikermaviiliä 10.30
Jauhelihabiffiä sienikastilla 10.30
Tiristettyä porsaankylkeä ja yrttikastia 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja

Me oululaiset viikingit ollaan ruvettu ennaltaehkäisemään flunssan iskemistä helpoilla inkiväärishoteilla!
Sitruuna-inkiväärishottiin tarvitset;
• -1l vettä
• -1dl hunajaa
• -2kpl sitruunaa
• -220g inkivääriä

Valmistus;
• Raasta inkivääri ja heitä hautumaan kuumaan veteen 30 minuutiksi.
• Lisää kattilaan hunaja ja sitruunoiden mehu.
• Anna tekeytyä hetki.
• Siivilöi ja pullota inkiväärishotti.

• Inkiväärishotti säilyy parikin viikkoa.

• KIPPIS TERVEYDELLE!

P.s Juomaa voi maustaa halutessaan mm. mintulla, omenalla, chilillä 😊

#haraldinherkkuja
#ravintolaharald
#flunssashotti
... See MoreSee Less

Me oululaiset viikingit ollaan ruvettu ennaltaehkäisemään flunssan iskemistä helpoilla inkiväärishoteilla! 
Sitruuna-inkiväärishottiin tarvitset; 
• -1l vettä
• -1dl hunajaa
• -2kpl sitruunaa
• -220g inkivääriä

Valmistus;
• Raasta inkivääri ja heitä hautumaan kuumaan veteen 30 minuutiksi. 
• Lisää kattilaan hunaja ja sitruunoiden mehu. 
• Anna tekeytyä hetki.
• Siivilöi ja pullota inkiväärishotti.  

• Inkiväärishotti säilyy parikin viikkoa. 

• KIPPIS TERVEYDELLE!

P.s Juomaa voi maustaa halutessaan mm. mintulla, omenalla, chilillä 😊

#haraldinherkkuja
#ravintolaharald
#flunssashotti

 

Comment on Facebook

Nyt on savolaisten tultava perässä ja kokeiltava heti. Josko tää kammottava flunssatuubi katkeis 💪.

Hyvä Oulu. Mummakin teki aina saman tapaista.

Arvontaa pukkaa
Haraldissa on uusi ruokalista. Kerro kuvan alle mikä on sinun suosikki annoksesi Haraldin uudelta ala carte listalta. Kuvaa saa myös tykätä ja jakaa. Uutta listaa voit käydä kurkkaamassa verkkosivuillamme. www.ravintolaharald.fi/helsinki/a-la-carte/. Kaikkien kommentoijien kesken arvomme 100€ lahjakortin 3.10.2018. Facebook ei ole osallisena arvontaan.
... See MoreSee Less

Arvontaa pukkaa
Haraldissa on uusi ruokalista. Kerro kuvan alle mikä on sinun suosikki annoksesi Haraldin uudelta ala carte listalta.  Kuvaa saa myös tykätä ja jakaa. Uutta listaa voit käydä kurkkaamassa verkkosivuillamme. https://www.ravintolaharald.fi/helsinki/a-la-carte/. Kaikkien kommentoijien kesken arvomme 100€ lahjakortin 3.10.2018. Facebook ei ole osallisena arvontaan.

 

Comment on Facebook

Gotlannin retki olisi meille Mikan kanssa hyvä menyy fisun ystävinä..😃

Eerik voittoisan retki 👍 Tultais miehen kanssa viettämään ansaittua kahdenkeskistä aikaa! 😊

Nälkä tuli listaa lukiessa...kaikki mikä on laktoositonta uppoaa...ja onneksi vaihtoehtoja löytyy..👍

Härkää ei oo vielä kokeiltu, Toni miten ois? Mulle tuli nyt nälkä 🙄

Tolla listalla on niiiiiin liiikaa erikoisia ja herkullisen kuulosia ruokia, et vaikee ois äkkiseltään päättää! 😍 Mut jotain hyvää lihaa; lammasta, viiriäistä, kaurista tai poroa varmaan tulis ainakin otettua tai esim. Odinin kilpi useemmalla lihalla 😋👌 Juuso n kanssa 💕

Eerik Voittoisan retki -menun ahmisin kitaani. Ville, joko mennään?

Itse haluaisin testata valkolupiinipihvit mutta Kai ottais varmasti jotain hyvää lihaa. 🥩

Gotlannin retki ehdoton ykkösruokani teidän pyhätössä. Osallistun arvontaan ja mainontaan.

Rusien ruhtinaan riistamiekka ehdottomasti. Metsien liha paras liha ja vielä parempi jos terältä tarjoiltu!

Uutena kävijänä listalla oli ilokseni paljon riistaa, joka lämmittää aina kainuulaisen sy'äntä❤ Hirveä, poroa tai mulle uutta kaurista tahtoisin päästä miehini Janin kanssa teille herkuttelemaan!

Omnom.. Gotlannin retki.. Aivan huikeen herkullisen kuuloinen. <3 Vai mitä Tomi ? : D

Kuninkaan kestit. Siinä olis herkkua kerrakseen. Tulttaisiin mieheni kanssa nauttimaan Tampereen Haraldiin jossa menimme kihloihin v.2009. Ihania muistoja!❤😘

Robert Paholaisen häränpihvi 😍 Tiina Saana hiukan tuliki nälkä. 🤤

Karitsanniskaa rakastaa 11.v rakas pitkäaikaissairas poikani, juuri tänään kyseli kun ruoka ei oikein ole maistunut aikoihin että koska voitaisiin mennä Haraldiin, hänen ikuinen suosikkipaikka ❤️

Kyllä se ois aviomiehen kanssa Kuninkaan kestit annos mikä olisi otettava hääpäivän juhlinnan kunniaksi! Eero Jussila-Palmujoki

Viikinkien kuninkaalliset retket..Hmm...lohipastramia, omena-parmesaani moussea, tervajäätelöä..hilloja..Oi. Tuli törkeä nälkä! Kyllä me ukko kullan kanssa vietettäs Aivan ihana 13 vuotis päivä..Nam.

Eerikin voittoisa retki tai Pippuripihvi Bysantista tai Robert paholaisen härkäpihvi Mieheni kanssa herkuttelemaan 🌿💞🍃

Pihviä mielellään. En tutustunu vielä listaan mut uskon et valinnan vaikeus ennemminkin kuin ettei olis mitä söis

En oo koskaan syönyt teillä mitään.En oo edes käynyt😂 Varmaan kaikki hyvää😍

Gotlannin retki kuulostaa todella herkulliselta! 🙂 Tuli sellainen fiilis, että pitää heti varata pöytä ja tulla herkuttelemaan! 🙂

Riistamiekka 🤤 ja voin sanoa että herahti vesi kielelle kun luki koko listan 👌✨

Harald Sinihampaan retki kuulosti hyvältä kaikkineen 👍😊 Entäs Arto, mikä maistuis?

. Wilhem Valloittajan retki tai Robert Paholaisen häränpihvi, vaikea valinta.

Riistamiekka! Tätä herkkua pakko tulla syömään viikonloppuna, nams!

Kalliorannan kuhaa söisin, mutta olipa siellä mainiot valmiit menut!

+ View previous comments

Haraldissa on usein ravintolakoulun oppilaita harjoittelussa. Kuvassa Erkki, joka on jo toista harjoittelujaksoa Haraldissa.

Kuka olet: Erkki Toivola, 27v, valmistuu tammikuussa kokiksi.
Miksi olet valinnut kokin koulutuksen?
Olen aina rakastanut ruoanlaittoa ja uusien asioiden kokeilua, mielestäni on luonnollista valita ala josta pitää.

Mikä kokin työssä on mieleisintä?
Näkee (ja varsinkin maistaa) heti työnsä tuloksen ja saa nopeasti asiakkaalta palautetta onnistumisesta.

Miksi nyt halusit Haraldiin harjoitteluun uudelleen?
Olen tehnyt harjoitteluja viidessä eri paikassa, Haraldiin halusin uudelleen, koska koin oppivani täällä eniten, johtuen henkilökunnan innosta auttaa eri neuvoin ja vinkein. Täällä pääsi myös tekemään monipuolisesti eri tehtäviä.
Mitä eri tehtäviä olet päässyt tekemään?
Olen valmistellut ja huolehtinut lounaan salaattipöydästä, valmistanut lounasruokia. Olen tehnyt ala cartelistan ennakkovalmisteluja, kuten kastikkeita, hilloja ym. Olen päässyt myös osallistumaan ala carte listan alku- ja jälkiruokien valmistukseen.
Mikäli sinä etsit itsellesi harjoittelupaikkaa/ työssäoppimispaikkaa, otappa yhteyttä lähimpään Haraldiin ja sovi haastattelu.

www.ravintolaharald.fi
#harjoittelija
#työssäoppiminen
#ravintolaharald.fi
... See MoreSee Less

Haraldissa on usein ravintolakoulun oppilaita harjoittelussa. Kuvassa Erkki, joka on jo toista harjoittelujaksoa Haraldissa.

Kuka olet: Erkki Toivola, 27v, valmistuu tammikuussa kokiksi.
Miksi olet valinnut kokin koulutuksen?
Olen aina rakastanut ruoanlaittoa ja uusien asioiden kokeilua, mielestäni on luonnollista valita ala josta pitää.

Mikä kokin työssä on mieleisintä?
Näkee (ja varsinkin maistaa) heti työnsä tuloksen ja saa nopeasti asiakkaalta palautetta onnistumisesta.

Miksi nyt halusit Haraldiin harjoitteluun uudelleen?
Olen tehnyt harjoitteluja viidessä eri paikassa, Haraldiin halusin uudelleen, koska koin oppivani täällä eniten, johtuen henkilökunnan innosta auttaa eri neuvoin ja vinkein. Täällä pääsi myös tekemään monipuolisesti eri tehtäviä. 
Mitä eri tehtäviä olet päässyt tekemään?
Olen valmistellut ja huolehtinut lounaan salaattipöydästä, valmistanut lounasruokia. Olen tehnyt ala cartelistan ennakkovalmisteluja, kuten kastikkeita, hilloja ym. Olen päässyt myös osallistumaan ala carte listan alku- ja jälkiruokien valmistukseen.
Mikäli sinä etsit itsellesi harjoittelupaikkaa/ työssäoppimispaikkaa, otappa yhteyttä lähimpään Haraldiin ja sovi haastattelu.

www.ravintolaharald.fi
#harjoittelija
#työssäoppiminen
#ravintolaharald.fi

1 week ago

Viikinkiravintola Harald

Maan uumenista on Suomessa paljastunut viime vuosina valtavasti tuhatvuotisia viikinkimiekkoja – Löydöt hämmästyttävät jopa arkeologian tohtoria
Mikko Moilanen teki viikinkimiekoista väitöskirjan, jota varten hän opetteli jo unohtuneen taidon takoa kuuluisia säiläkirjoitusmiekkoja.
Mikko Moilasen takoma miekka, jossa hän on harjoitellut kuvioteräksen valmistamista säilään.

TUHATVUOTISTEN viikinkimiekkojen aarreaitta – sellainen Suomesta on tullut siitä huolimatta, että emme varsinainen viikinkimaa olekaan.

Museoviraston tietoon on nimittäin tullut viiden viime vuoden aikana jopa yli 40 uutta löytöä viikinkiajan miekoista tai miekan osista.

Hämmästyttävän runsaiden löytöjen taustalla on metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvu. Miekkalöytöjä on todennäköisesti enemmänkin, sillä kukaan ei tiedä, kuinka monta miekkaa on päätynyt harrastajien kaappien perukoille. Lain mukaan yli satavuotiaista muinaisesineistä pitäisi ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

Eniten viikinkiajan miekkoja – yli 2 000 kappaletta – on löytynyt Norjasta. Ruotsista on tehty viikinkimiekkalöytöjä 600–700. Kolmantena tulee sitten jo Suomi.

”Meiltä on löytynyt yli 400 miekkaa, ja löytöjen määrä kasvaa koko ajan. Sitä miettii vain, mikä se määrä on. Jos löytöjen määrä kasvaa tätä vauhtia, niin voisi kuvitella, että kohta mennään Ruotsin lukemiin. Kyllä miekkoja löytyy vielä varmasti”, sanoo arkeologian tohtori Mikko Moilanen.

MUTTA miten Suomesta on löytynyt niin paljon miekkoja, sitä ihmettelee Moilanenkin. Suomi kun ei ole varsinainen viikinkimaa, eikä täältä ole tuolloin lähdetty järjestelmällisesti kauppa- tai ryöstöretkille.

”Suomessa on ollut vaurautta. Täällä on edelleen rikkaita kalmistoja kaivamatta. On hankittu kalliitakin esineitä ja osoitettu siten vaurautta”, hän sanoo.

”Suomessa on hirveän iso määrä miekkoja, joissa lukee pelkkää siansaksaa ja niiden laatu on kyseenalainen. Voisi kuvitella, että täällä tai naapurimaissa on tehty piraattituotteitakin.”

Moilanen on Turun yliopistosta valmistunut arkeologi, joka on perehtynyt kokeelliseen arkeologiaan. Hän väitteli toissa vuonna aiheenaan viikinkiajan miekkojen valmistus.

Häntä harmittaa, etteivät suomalaiset vielä tunne muinaista viikinkiaikaa läheisemmäksi.

”Viikinkiaika ei ollut puoliksi sulaneita pronssiesineitä ja ruosteista rautaa, vaan se on ollut muutakin.”

Suomen viikinkiaika oli hänen mukaansa vauraampaa ja kiinnostavampaa kuin vanhat tekstit antavat ymmärtää.

”Vanhoissa populaarikirjoissa kirjoitetaan, että se oli vähän hämärää ja köyhää aikaa. Sitä ei tunneta omaksi. Kouluissa ei viikinkiaikaa juurikaan opeteta, eivätkä museot sitä aiemmin erityisesti korostaneet”, Moilanen sanoo.

VIIME vuosina on ollut kuitenkin havaittavissa pientä muutosta, mistä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa museoiden tilaamat miekkaennallistukset.

Tarinoiden ja saagojen myötä viikinkimiekasta on tullut lähes myyttinen ase. Siihen nähden onkin yllättävää, miten vähän niistä tiedetään. Mistään ei tunneta edes yhtä sepän pajaa, jossa olisi valmistettu viikinkimiekkoja.

Viikinkiajan miekkoja on säilynyt hyvin siksi, että Suomessa oli käytössä ruumiiden polttohautaus. Suurin osa miekoista onkin löytynyt polttokalmistoista, joissa vainajien mukaan roviolle asetettiin hänen varusteensa ja aseensa.

Polttokalmistoista löytyneet miekat on yleensä taivutettu mutkalle tai katkaistu. Syytä siihen ei varmuudella tiedetä.

”Ehkä pelättiin, että vainajat käyttäisivät niitä eläviä vastaan tai ajateltiin, että niiden pitäisi seurata vainajaa samassa olomuodossa, rikkoutuneena, tuonpuoleiseen.”

VIIKINKIMIEKKA voi käsitteenä johtaa hiukan harhaan, sillä viikinkiajan miekkatyypit olivat levinneet ympäri Eurooppaa. Viikinkiaikaa elettiin vuosina 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun.

On arveltu, että alkuperäisten viikinkimiekkojen lähde olisi Frankkien valtakunnassa, koska tunnettujen miekkojen säiläkirjoitukset on tehty latinalaisin kirjaimin. Frankkien valtakuntaa kuului laajoja alueita nykyisistä Saksasta, Ranskasta, Alankomaista ja Italiasta.

Legendaarisimpia viikinkimiekkoja ovat niin kutsutut Ulfberht-miekat. Niiden säilän veriuraan on taottu kuvioteräksestä jokin versio sanasta +ULFBERHT+.

Ulfberht-miekkoja on säilynyt koko Euroopassa vain noin 170 kappaletta. Niistä 44 on löydetty Norjasta. Toiseksi eniten Ulfberhteja on löytynyt Suomesta, jossa niitä tunnetaan 31 kappaletta.

Ulfberht-sanan merkitystä ei varmuudella tiedetä. On epäilty, että se on alun perin ollut jonkun mestarisepän nimi. On myös teoria, että ristin muotoiset merkit viittaisivat esimerkiksi johonkin luostariin.

Säiläkirjoituksia tunnetaan useita. Eräs tunnettu on INGELRII. Euroopasta tunnetaan alle 40 Ingelrii-miekkaa. Suomesta niitä on löydetty viisi kappaletta.

Väitöskirjassaan Moilanen kartoitti, paljonko Suomessa on säiläkirjoitusta sisältäviä miekkoja ja voisiko niistä tunnistaa, missä ne on valmistettu. Pitääkö paikkansa väite, että ne olisivat peräisin muutamasta frankkilaisesta mestaripajasta? Tutkimusta varten hän takoi peräti 13 miekansäilää.

Tutkimuksen lopputulos oli, että miekkoja on voitu tehdä yksinkertaisilla työkaluilla missä tahansa. Myös Suomessa.

PÄÄTYÖNÄÄN Mikko Moilanen työskentelee valajana lahtelaisessa valimossa. Arkeologin töitä on vähän ja jollain pitää elää, hän sanoo.

Sivutoimenaan hän valmistaa pajallaan viikinkimiekkojen ennallistuksia museoille ja yksityisille. Hän on opetellut viikinkimiekoissa käytetyn kuvioteräksisten merkkien upottamisen ja takomisen miekkojen säiliin. Sen osaa koko maailmassa vain muutama seppä.

”Tietämys perinteisistä käsitöistä on aika pitkälle kadonnut. Hyvin harva siitä enää tietää.”

Orimattilalaisen omakotitalon olohuoneen seinällä on Moilasen itse takomia miekkoja.

Pihapiiriin kuuluu suuri omenapuu ja pieni navettarakennus, jonne on tarkoitus rakentaa sepän paja. Ahjon paikka on vielä tarkemman mietinnän alla.

Tulevan pajan seinällä roikkuu sepän vain 12-vuotiaana takoma ensimmäinen miekka. Pöydillä on työkaluja ja raudankappaleita ja lattianrajassa nippu vanhoja pajapihtejä. Osa niistä on saatu lahjoituksena Laukon kartanosta. Moilanen on valmistanut ennallistetun miekan ja keihäänkärjen Laukkoon.

YHDEN koristellun viikinkimiekan ennallistaminen eli todellisen miekan mallin mukaisen uuden miekan valmistaminen vie viitisen viikkoa. Kauemminkin voi mennä, jos kyseessä on tavallista vaativampi työ.

Miekan takomista edeltävät tarkat tutkimukset: miekkaa tutkitaan mikroskoopilla ja siitä otetaan röntgenkuvat, jotta nähdään mahdolliset kuvioinnit, merkit ja kirjoitukset.

MIEKKAA varten tarvitaan myös ”vanhaa rautaa”. Moderni teollinen rauta on liian sitkeää eikä näytä oikealta. Teollinen teräs on laadultaan liian tasaista. Moilanen takookin lähes kirjaimellisesti vanhat aurat miekoiksi.

”Nytkin ovat potentiaaliset materiaalit loppu. Pitäisi lähteä jostakin etsimään. Kun säiläkirjoitusmiekka tehdään, ei yksi potkukelkan jalas riitä, koska aihion pitää olla aika paljon paksumpi kuin valmis miekka.”

Erityisesti miekkojen koristelut vievät aikaa. Koristelussa käytetään hopea-, kupari- ja messinkilankoja, joita upotetaan tarpeellinen määrä miekan kouraimeen eli kahvaan ja sen päässä olevaan ponteen ja ponnen alustaan.

”Se vaatii hermoja ja pitkäjännitteisyyttä, eikä sitä jaksa tehdä putkeen. Työ täytyy jakaa useammalle päivälle ja joskus jopa viikoille.”

Linkin takana on kuvia Moilasen takomista miekoista.

Alla on kuva Keski-Suomen museon tilaamasta Jämsän miekan ennallistuksesta sekä alkuperäinen löytö. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Mikko Moilasen Keski-Suomen museolle takoma Jämsän miekka, joka on Jämsästä löytyneen viikinkimiekan mallin mukaisesti tehty ennallistus. Säilän veriurassa on teksti +ULFBERH+T.
Mikko Moilasen Keski-Suomen museolle takoma Jämsän miekka, joka on Jämsästä löytyneen viikinkimiekan mallin mukaisesti tehty ennallistus. Säilän veriurassa on teksti +ULFBERH+T. (KUVA: MARKUS JOKELA / HS)
Alkuperäinen metallinilmaisimella vuonna 1999 Jämsästä löytynyt Jämsän miekka, joka on valmistettu viikinkiaikana 800–1050 jaa. Mikko Moilanen on valmistanut sitä mallina käyttäen uuden ennallistuksen Keski-Suomen museolle.
Alkuperäinen metallinilmaisimella vuonna 1999 Jämsästä löytynyt Jämsän miekka, joka on valmistettu viikinkiaikana 800–1050 jaa. Mikko Moilanen on valmistanut sitä mallina käyttäen uuden ennallistuksen Keski-Suomen museolle. (KUVA: KIRMO EKHOLM / MUSEOVIRASTO)

MOILASELLE sepäntaidot ovat sukuvika. Hänellä on kaksi sepäntöitä tehnyttä enoa, jotka saivat hänet jo koulupoikana innostumaan sepän työstä.

”Ehkä se kiinnostus heräsi pienenä, kun siellä pajalla käytiin paljon. Se oli vähän mystisen oloista touhua, kun paja oli tehty savusaunasta. He osasivat tehdä kaikkea hienoa”, Moilanen muistelee.

Moilanen kirjoitti väitöskirjansa englanniksi. Hän päätti kirjoittaa siitä suomenkielisen populaariversion sen jälkeen, kun ihmiset rupesivat kyselemään väitöskirjasta suomenkielistä versiota.

Loppukesästä ilmestyikin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana kirja Viikinkimiekat Suomessa.

Kirja oli niin valmiina hänen mielessään, että sen kirjoittamiseen meni vain ”parin viikon illat”.

Mikä olisi unelmaennallistus, jonka haluaisit takoa?

”Kyllä se varmasti jokin Suomen hienoimpia löytöjä olisi”, Moilanen pohtii hetken.

”Että yrittäisi sellaista, mitä muut eivät ole saaneet onnistumaan. Ehkä Vehmaan miekka. Se olisi aikamoinen haaste. Sitä ulkomaiset sepät ovat yrittäneet tehdä enemmän tai vähemmän onnistuneesti.”

www.hs.fi/kotimaa/art-2000005820485.html?share=08b89df94e4c988ef7fbba549afd69e3

www.ravintolaharald.fi
... See MoreSee Less

Maan uumenista on Suomessa paljastunut viime vuosina valtavasti tuhatvuotisia viikinkimiekkoja – Löydöt hämmästyttävät jopa arkeologian tohtoria
Mikko Moilanen teki viikinkimiekoista väitöskirjan, jota varten hän opetteli jo unohtuneen taidon takoa kuuluisia säiläkirjoitusmiekkoja.
Mikko Moilasen takoma miekka, jossa hän on harjoitellut kuvioteräksen valmistamista säilään.

TUHATVUOTISTEN viikinkimiekkojen aarreaitta – sellainen Suomesta on tullut siitä huolimatta, että emme varsinainen viikinkimaa olekaan.

Museoviraston tietoon on nimittäin tullut viiden viime vuoden aikana jopa yli 40 uutta löytöä viikinkiajan miekoista tai miekan osista.

Hämmästyttävän runsaiden löytöjen taustalla on metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvu. Miekkalöytöjä on todennäköisesti enemmänkin, sillä kukaan ei tiedä, kuinka monta miekkaa on päätynyt harrastajien kaappien perukoille. Lain mukaan yli satavuotiaista muinaisesineistä pitäisi ilmoittaa Museovirastolle tai maakuntamuseoon.

Eniten viikinkiajan miekkoja – yli 2 000 kappaletta – on löytynyt Norjasta. Ruotsista on tehty viikinkimiekkalöytöjä 600–700. Kolmantena tulee sitten jo Suomi.

”Meiltä on löytynyt yli 400 miekkaa, ja löytöjen määrä kasvaa koko ajan. Sitä miettii vain, mikä se määrä on. Jos löytöjen määrä kasvaa tätä vauhtia, niin voisi kuvitella, että kohta mennään Ruotsin lukemiin. Kyllä miekkoja löytyy vielä varmasti”, sanoo arkeologian tohtori Mikko Moilanen.

MUTTA miten Suomesta on löytynyt niin paljon miekkoja, sitä ihmettelee Moilanenkin. Suomi kun ei ole varsinainen viikinkimaa, eikä täältä ole tuolloin lähdetty järjestelmällisesti kauppa- tai ryöstöretkille.

”Suomessa on ollut vaurautta. Täällä on edelleen rikkaita kalmistoja kaivamatta. On hankittu kalliitakin esineitä ja osoitettu siten vaurautta”, hän sanoo.

”Suomessa on hirveän iso määrä miekkoja, joissa lukee pelkkää siansaksaa ja niiden laatu on kyseenalainen. Voisi kuvitella, että täällä tai naapurimaissa on tehty piraattituotteitakin.”

Moilanen on Turun yliopistosta valmistunut arkeologi, joka on perehtynyt kokeelliseen arkeologiaan. Hän väitteli toissa vuonna aiheenaan viikinkiajan miekkojen valmistus.

Häntä harmittaa, etteivät suomalaiset vielä tunne muinaista viikinkiaikaa läheisemmäksi.

”Viikinkiaika ei ollut puoliksi sulaneita pronssiesineitä ja ruosteista rautaa, vaan se on ollut muutakin.”

Suomen viikinkiaika oli hänen mukaansa vauraampaa ja kiinnostavampaa kuin vanhat tekstit antavat ymmärtää.

”Vanhoissa populaarikirjoissa kirjoitetaan, että se oli vähän hämärää ja köyhää aikaa. Sitä ei tunneta omaksi. Kouluissa ei viikinkiaikaa juurikaan opeteta, eivätkä museot sitä aiemmin erityisesti korostaneet”, Moilanen sanoo.

VIIME vuosina on ollut kuitenkin havaittavissa pientä muutosta, mistä hyvänä esimerkkinä ovat muun muassa museoiden tilaamat miekkaennallistukset.

Tarinoiden ja saagojen myötä viikinkimiekasta on tullut lähes myyttinen ase. Siihen nähden onkin yllättävää, miten vähän niistä tiedetään. Mistään ei tunneta edes yhtä sepän pajaa, jossa olisi valmistettu viikinkimiekkoja.

Viikinkiajan miekkoja on säilynyt hyvin siksi, että Suomessa oli käytössä ruumiiden polttohautaus. Suurin osa miekoista onkin löytynyt polttokalmistoista, joissa vainajien mukaan roviolle asetettiin hänen varusteensa ja aseensa.

Polttokalmistoista löytyneet miekat on yleensä taivutettu mutkalle tai katkaistu. Syytä siihen ei varmuudella tiedetä.

”Ehkä pelättiin, että vainajat käyttäisivät niitä eläviä vastaan tai ajateltiin, että niiden pitäisi seurata vainajaa samassa olomuodossa, rikkoutuneena, tuonpuoleiseen.”

VIIKINKIMIEKKA voi käsitteenä johtaa hiukan harhaan, sillä viikinkiajan miekkatyypit olivat levinneet ympäri Eurooppaa. Viikinkiaikaa elettiin vuosina 800–1050 jälkeen ajanlaskun alun.

On arveltu, että alkuperäisten viikinkimiekkojen lähde olisi Frankkien valtakunnassa, koska tunnettujen miekkojen säiläkirjoitukset on tehty latinalaisin kirjaimin. Frankkien valtakuntaa kuului laajoja alueita nykyisistä Saksasta, Ranskasta, Alankomaista ja Italiasta.

Legendaarisimpia viikinkimiekkoja ovat niin kutsutut Ulfberht-miekat. Niiden säilän veriuraan on taottu kuvioteräksestä jokin versio sanasta +ULFBERHT+.

Ulfberht-miekkoja on säilynyt koko Euroopassa vain noin 170 kappaletta. Niistä 44 on löydetty Norjasta. Toiseksi eniten Ulfberhteja on löytynyt Suomesta, jossa niitä tunnetaan 31 kappaletta.

Ulfberht-sanan merkitystä ei varmuudella tiedetä. On epäilty, että se on alun perin ollut jonkun mestarisepän nimi. On myös teoria, että ristin muotoiset merkit viittaisivat esimerkiksi johonkin luostariin.

Säiläkirjoituksia tunnetaan useita. Eräs tunnettu on INGELRII. Euroopasta tunnetaan alle 40 Ingelrii-miekkaa. Suomesta niitä on löydetty viisi kappaletta.

Väitöskirjassaan Moilanen kartoitti, paljonko Suomessa on säiläkirjoitusta sisältäviä miekkoja ja voisiko niistä tunnistaa, missä ne on valmistettu. Pitääkö paikkansa väite, että ne olisivat peräisin muutamasta frankkilaisesta mestaripajasta? Tutkimusta varten hän takoi peräti 13 miekansäilää.

Tutkimuksen lopputulos oli, että miekkoja on voitu tehdä yksinkertaisilla työkaluilla missä tahansa. Myös Suomessa.

PÄÄTYÖNÄÄN Mikko Moilanen työskentelee valajana lahtelaisessa valimossa. Arkeologin töitä on vähän ja jollain pitää elää, hän sanoo.

Sivutoimenaan hän valmistaa pajallaan viikinkimiekkojen ennallistuksia museoille ja yksityisille. Hän on opetellut viikinkimiekoissa käytetyn kuvioteräksisten merkkien upottamisen ja takomisen miekkojen säiliin. Sen osaa koko maailmassa vain muutama seppä.

”Tietämys perinteisistä käsitöistä on aika pitkälle kadonnut. Hyvin harva siitä enää tietää.”

Orimattilalaisen omakotitalon olohuoneen seinällä on Moilasen itse takomia miekkoja.

Pihapiiriin kuuluu suuri omenapuu ja pieni navettarakennus, jonne on tarkoitus rakentaa sepän paja. Ahjon paikka on vielä tarkemman mietinnän alla.

Tulevan pajan seinällä roikkuu sepän vain 12-vuotiaana takoma ensimmäinen miekka. Pöydillä on työkaluja ja raudankappaleita ja lattianrajassa nippu vanhoja pajapihtejä. Osa niistä on saatu lahjoituksena Laukon kartanosta. Moilanen on valmistanut ennallistetun miekan ja keihäänkärjen Laukkoon.

YHDEN koristellun viikinkimiekan ennallistaminen eli todellisen miekan mallin mukaisen uuden miekan valmistaminen vie viitisen viikkoa. Kauemminkin voi mennä, jos kyseessä on tavallista vaativampi työ.

Miekan takomista edeltävät tarkat tutkimukset: miekkaa tutkitaan mikroskoopilla ja siitä otetaan röntgenkuvat, jotta nähdään mahdolliset kuvioinnit, merkit ja kirjoitukset.

MIEKKAA varten tarvitaan myös ”vanhaa rautaa”. Moderni teollinen rauta on liian sitkeää eikä näytä oikealta. Teollinen teräs on laadultaan liian tasaista. Moilanen takookin lähes kirjaimellisesti vanhat aurat miekoiksi.

”Nytkin ovat potentiaaliset materiaalit loppu. Pitäisi lähteä jostakin etsimään. Kun säiläkirjoitusmiekka tehdään, ei yksi potkukelkan jalas riitä, koska aihion pitää olla aika paljon paksumpi kuin valmis miekka.”

Erityisesti miekkojen koristelut vievät aikaa. Koristelussa käytetään hopea-, kupari- ja messinkilankoja, joita upotetaan tarpeellinen määrä miekan kouraimeen eli kahvaan ja sen päässä olevaan ponteen ja ponnen alustaan.

”Se vaatii hermoja ja pitkäjännitteisyyttä, eikä sitä jaksa tehdä putkeen. Työ täytyy jakaa useammalle päivälle ja joskus jopa viikoille.”

Linkin takana on kuvia Moilasen takomista miekoista.

Alla on kuva Keski-Suomen museon tilaamasta Jämsän miekan ennallistuksesta sekä alkuperäinen löytö. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Mikko Moilasen Keski-Suomen museolle takoma Jämsän miekka, joka on Jämsästä löytyneen viikinkimiekan mallin mukaisesti tehty ennallistus. Säilän veriurassa on teksti +ULFBERH+T.
Mikko Moilasen Keski-Suomen museolle takoma Jämsän miekka, joka on Jämsästä löytyneen viikinkimiekan mallin mukaisesti tehty ennallistus. Säilän veriurassa on teksti +ULFBERH+T. (KUVA: MARKUS JOKELA / HS)
Alkuperäinen metallinilmaisimella vuonna 1999 Jämsästä löytynyt Jämsän miekka, joka on valmistettu viikinkiaikana 800–1050 jaa. Mikko Moilanen on valmistanut sitä mallina käyttäen uuden ennallistuksen Keski-Suomen museolle.
Alkuperäinen metallinilmaisimella vuonna 1999 Jämsästä löytynyt Jämsän miekka, joka on valmistettu viikinkiaikana 800–1050 jaa. Mikko Moilanen on valmistanut sitä mallina käyttäen uuden ennallistuksen Keski-Suomen museolle. (KUVA: KIRMO EKHOLM / MUSEOVIRASTO)

MOILASELLE sepäntaidot ovat sukuvika. Hänellä on kaksi sepäntöitä tehnyttä enoa, jotka saivat hänet jo koulupoikana innostumaan sepän työstä.

”Ehkä se kiinnostus heräsi pienenä, kun siellä pajalla käytiin paljon. Se oli vähän mystisen oloista touhua, kun paja oli tehty savusaunasta. He osasivat tehdä kaikkea hienoa”, Moilanen muistelee.

Moilanen kirjoitti väitöskirjansa englanniksi. Hän päätti kirjoittaa siitä suomenkielisen populaariversion sen jälkeen, kun ihmiset rupesivat kyselemään väitöskirjasta suomenkielistä versiota.

Loppukesästä ilmestyikin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana kirja Viikinkimiekat Suomessa.

Kirja oli niin valmiina hänen mielessään, että sen kirjoittamiseen meni vain ”parin viikon illat”.

Mikä olisi unelmaennallistus, jonka haluaisit takoa?

”Kyllä se varmasti jokin Suomen hienoimpia löytöjä olisi”, Moilanen pohtii hetken.

”Että yrittäisi sellaista, mitä muut eivät ole saaneet onnistumaan. Ehkä Vehmaan miekka. Se olisi aikamoinen haaste. Sitä ulkomaiset sepät ovat yrittäneet tehdä enemmän tai vähemmän onnistuneesti.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005820485.html?share=08b89df94e4c988ef7fbba549afd69e3

www.ravintolaharald.fiImage attachmentImage attachment

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen,
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI 10.9.
Tomaatti-basilikakeittoa 9.00
Hirvikäristystä pottuvoin kera 10.30
Silakkapihvejä ja nokkosmajoneesia 10.30
Aiffurin lammassärää 19.50

TIISTAI 11.9.
Kalastaja-Einarin kala-katkarapukeittoa 9.00
Pariloitua broileria ja tulimaan tomaattikastia 10.30
Pinaattilettuja sienikastin kera 10.30
Vasikanmaksaa ja karamellisoitua sipulia 19.50

KESKIVIIKKO 12.9.
Björn Tietäjän riistamakkarakeitto 9.00
Paahdettua lohta ja punajuurikastiketta 10.30
Kasviskaalikääryleitä ja tervapuolukkaa 10.30
Paistettua kuhaa ja porkkana-voikastia 19.50

TORSTAI 13.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Ylikypsää häränniskaa ja maustepippurikastia 10.30
Tattiohrattoa ja paistettua vuohenjuustoa 10.30
Teurastajan pihviä terva-pippurikastin kera 19.50

PERJANTAI 14.9.
Kesäkeitto Ingridin tapaan 9.00
Paistettua turskaa ja rapukastia 10.30
Viljaporsaan lehtipihviä mustaherukkakastin kera 10.30
Pariloitua ankanrintaa puolukka-voikastin kera 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja
... See MoreSee Less

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen, 
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI 10.9.
Tomaatti-basilikakeittoa 9.00
Hirvikäristystä pottuvoin kera 10.30
Silakkapihvejä ja nokkosmajoneesia 10.30
Aiffurin lammassärää 19.50

TIISTAI 11.9.
Kalastaja-Einarin kala-katkarapukeittoa 9.00
Pariloitua broileria ja tulimaan tomaattikastia 10.30
Pinaattilettuja sienikastin kera 10.30
Vasikanmaksaa ja karamellisoitua sipulia 19.50

KESKIVIIKKO 12.9.
Björn Tietäjän riistamakkarakeitto 9.00
Paahdettua lohta ja punajuurikastiketta 10.30
Kasviskaalikääryleitä ja tervapuolukkaa 10.30
Paistettua kuhaa ja porkkana-voikastia 19.50

TORSTAI 13.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Ylikypsää häränniskaa ja maustepippurikastia 10.30
Tattiohrattoa ja paistettua vuohenjuustoa 10.30
Teurastajan pihviä terva-pippurikastin kera 19.50

PERJANTAI 14.9.
Kesäkeitto Ingridin tapaan 9.00
Paistettua turskaa ja rapukastia 10.30
Viljaporsaan lehtipihviä mustaherukkakastin kera 10.30
Pariloitua ankanrintaa puolukka-voikastin kera 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja

2 weeks ago

Viikinkiravintola Harald

Tuulitukan tattipiirakka resepti

Tervehdys syksyisestä Oulusta
Syksy saa ja niin saan minäkin,ainakin metsissä samoilla.
Tämänkertaisen retken saalina löytyi muutamia herkkutatteja, joiden innoittamana päätin piirakan leipasta ja sehän se vasta hyvvää on!

Tattipiirakka

100 g (suolatonta) voita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl emmental-juustoraastetta
(tilkka kermaa tai vettä)

1 rkl voita
2 sipulia
3 dl kuutioituja herkkutatteja
mustapippuria
timjamia
1 dl kermaa
1/2 pkt koskenlaskija juustoa (voimakas)

Nypi sekaisin voi ja jauhot ja sekoita joukkoon juustoraaste. Tarvittaessa notkista taikinaa tilkalla kermaa tai vettä. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.
paista pohjaa n.10min uunin alatasolla.

Paista sipulisilppu ja tattikuutiot pannulla voissa kunnes ne saavat hieman väriä. Mausta pippurilla,suolalla ja timjamilla maun mukaan. Anna jäähtyä jonkin aikaa.

Laita kattilaan 2dl kermaa ja pieneksi kuutioitu koskenlaskijajuusto
kuumenna seosta niin kauan että juusto on sulanut kermaan.
Anna seoksen hieman jäähtyä ja lisää 2 kananmunaa seokseen

Kaada tatti-sipuliseos ja juustokerma.piirakkapohjan päälle ja levittele tasaiseksi.
koristeeksi pintaan muutamia herkku tattiviipaleita ja basilikanlehtiä.

Paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes täyte on jähmettynyt ja pinta saa hiukan väriä. Anna jäähtyä hetki uunista ottamisen jälkeen ja tarjoa rapean salaatin kanssa.

Syysterveisin
Thor Tuulitukka

www.ravintolaharald.fi
#haraldinherkkuja
#ravintolaharald
#resepti
... See MoreSee Less

2 weeks ago

Viikinkiravintola Harald

Eerik voittoisan retki

Eerik Voittoisa oli Ruotsin kuningas n. 945–995 ja historian kirjoissa ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka sekä sveat että göötit tunnustivat. Eerik sai lisänimensä voitettuaan veljenpoikansa Styrbjörn Vahvan Fyris-tasangolla n. vuonna 985.
Styrbjörn oli Eerikin Olof-veljen poika, joka halusi osan Eerikin valtakunnasta itselleen. Adam Bremeniläisen
mukaan Eerik oli aiemmin kääntynyt kristinuskoon, mutta palasi pakanaksi voittonsa jälkeen.
Tarujen mukaan Eerik lupasi itsensä Odinille kymmeneksi vuodeksi, jos voittaa Styrbjörnin.

EERIK VOITTOISAN RETKI

Kangasmetsien tatti-kantarellikeitto L Kermaista tatti-kantarellikeittoa sekä speltti-punajuurileipää ja kirnuvoita.

Kalliorannan kuhaa L, G
Tilliöljyllä kruunattua paahdettua kuhaa, hapankermakastia, palsternakkaröstiä,
kvinoa-kasvispaistosta ja pikkelöityä fenkolia.

Ruurikin räiskäleet Rapeaksi paistettuja räiskäleitä, karpaloilla makustettua skyr-valkosuklaamoussea, maitojäätelöä, omena-karamellihilloa ja mansikkakastiketta.
... See MoreSee Less

 

Comment on Facebook

Käytiin 1.9 Lahden Haraldissa syömässä Kuhaa,hinta ja laatu eivät kohdanneet ja Tatti/Kanttarelli kastike oli harmaa juova lautasella 😕

2 weeks ago

Viikinkiravintola Harald

Eilen maisteltiin porukalla kylänväen kanssa uusi ruokalista lävitse. Hyvvee oli, joten tuleppa sinakin maistelemaan Haraldin uusia makuja.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#uusimakuja
#haraldinherkkuja
... See MoreSee Less

 

Comment on Facebook

Ei oo ilmeisesti vielä nettisivuille päivitetty noita uusia ruokia?

Minkä verran löytyy gluteenitonta + laktoositonta listalta?

Nammmm

Jori :9

Ruokalistamme vaihtuu tänään.
Luvassa on uusia mahtavia makuelämyksiä niin läheltä kuin vähän kauenpaakin. Herkkuja pohjolan parhaista antimista. Toki olemme säilyttäneet listoillamme Haraldin klassikkoannoksia jotka ovat seuranneet Haraldin matkassa jo vuosikausia.
Tervetuloa makumatkalle.
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#uusiruokalista
... See MoreSee Less

Ruokalistamme vaihtuu tänään. 
Luvassa on uusia mahtavia makuelämyksiä niin läheltä kuin vähän kauenpaakin. Herkkuja pohjolan parhaista antimista. Toki olemme säilyttäneet listoillamme Haraldin klassikkoannoksia jotka ovat seuranneet Haraldin matkassa jo vuosikausia. 
Tervetuloa makumatkalle.
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#uusiruokalista

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen,
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI 3.9.
Pinaattikeittoa Huldan tapaan 9.00
Knut Karvatassun härkästroganoff 10.30
Paistettuja muikkuja ja tilli-sitrussmetanaa 10.30
Härän etuselkää ja porsaan kylkeä 19.50

TIISTAI 4.9.
Kirkas lohikeitto 9.00
Pariloitua broileria, Emmentaalin juustokastia 10.30
Bataattipihvejä kasvisohraton kera 10.30
Härän petit tenderiä ja paprikakastia 19.50

KESKIVIIKKO 5.9.
Yrttitarhurin kukkakaalikeittoa 9.00
Pannupihvi terva-pippurikastin kera 10.30
Paneroitua kampelaa ja rapumajoneesia 10.30
Kauden kalaa ja tatti-kantarellikastia 19.50

TORSTAI 6.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Puna-ahventa ja remouladekastiketta 10.30
Kasvispyöryköitä porkkanakastin kera 10.30
Pariloitua peltopyytä, omena-calvadoskastiketta 19.50

PERJANTAI 7.9.
Vuohenjuustokeitto 9.00
Nyhtöpapupaistosta ja kurpitsakastia 10.30
Ylikypsää leppäsavustettua viljaporsaankassleria 10.30
Pitkään haudutettua lammassärää 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja
... See MoreSee Less

Haraldin lounas ma-pe kello 11.00 – 14.00
Lounas sisältää runsaan salaattibufeen, 
Patavahtien herkullisen keiton, talon leivät ja levitteet, nokipannukahvin, teen ja pääruuan valintasi mukaan.
Suurin osa lounasruuistamme voidaan räätälöidä laktoosittomina/ gluteiinittomina.

MAANANTAI 3.9.
Pinaattikeittoa Huldan tapaan 9.00
Knut Karvatassun härkästroganoff 10.30
Paistettuja muikkuja ja tilli-sitrussmetanaa 10.30
Härän etuselkää ja porsaan kylkeä 19.50

TIISTAI 4.9.
Kirkas lohikeitto 9.00
Pariloitua broileria, Emmentaalin juustokastia 10.30
Bataattipihvejä kasvisohraton kera 10.30
Härän petit tenderiä ja paprikakastia 19.50

KESKIVIIKKO 5.9.
Yrttitarhurin kukkakaalikeittoa 9.00
Pannupihvi terva-pippurikastin kera 10.30
Paneroitua kampelaa ja rapumajoneesia 10.30
Kauden kalaa ja tatti-kantarellikastia 19.50

TORSTAI 6.9.
Helgan hernekeittoa ja pannaria 9.00
Puna-ahventa ja remouladekastiketta 10.30
Kasvispyöryköitä porkkanakastin kera 10.30
Pariloitua peltopyytä, omena-calvadoskastiketta 19.50

PERJANTAI 7.9.
Vuohenjuustokeitto 9.00
Nyhtöpapupaistosta ja kurpitsakastia 10.30
Ylikypsää leppäsavustettua viljaporsaankassleria 10.30
Pitkään haudutettua lammassärää 19.50

VIIKINKIPÄÄLLIKÖN LOUNAS SISÄLTÄÄ PÄIVITTÄIN VAIHTUVAN ALKU-, PÄÄ- JA JÄLKIRUOAN ALA CARTE TYYLIIN 29.00€
Pidätämme oikeudet muutoksiin
www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#lounas
#haraldinherkkuja

Haraldin ja Helgan rakkauspaketti arvonta on päättynyt. Voitto meni tällä kertaa Markulle. Paljon onnea Markku. Markulle on ilmoitettu voitosta yksityisviestillä. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Laitetaan taas kohta jotain uutta mukavaa arvontaa pystyyn. Mukavaa viikonloppua ja poiketkaapa viikinkikylissä.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#haraldinherkkuja
... See MoreSee Less

Haraldin ja Helgan rakkauspaketti arvonta on päättynyt. Voitto meni tällä kertaa Markulle. Paljon onnea Markku. Markulle on ilmoitettu voitosta yksityisviestillä. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Laitetaan taas kohta jotain uutta mukavaa arvontaa pystyyn. Mukavaa viikonloppua ja poiketkaapa viikinkikylissä.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#haraldinherkkuja

 

Comment on Facebook

Tähänkin ottaisin mukaan ihanan miehen <3

SAISITTE ILMOITTAA KUKA VOITTI! NIIN KUIN SUURINOSA TEKEE KUN KILPAILU PÄÄTTYNYT JA VOITTAJA TIEDOSSA.

3 weeks ago

Viikinkiravintola Harald

Hola Espoosta,

Kuuma kesä toi inspiraation Espanjasta, jonne viikingit suuntasivat ryöstöretkille n.800 luvulla. Omat ryöstöretkeni Espanjaan sijoittuu hieman myöhäisenpään aikaan mutta paljon muita yhtäläisyyksiä varmasti löytyy.. Vai oliko se niin että minä menin sinne ryöstettäväksi? No, mene ja tiedä, joka tapauksessa viini oli ja on hyvää eikä se tainnut sillä kertaa loppua..
Joka tapauksessa paellan muistan ”hyvin” noilta reissuilta ja ajattelin sillä muistilla tehdä siitä tällaisen version..


Yhden padan paella

Risottoriisi/ ohrasuurimo n.400g
Kanafondi 2 rkl
Tomaattimurska 300g (1prk)
Sipuli 2 kpl
Paprika 1 kpl
Kirsikkatomaatti 200g
Valkosipuli tuore 2 kynttä
Chorizo 4kpl (280g)
Broilerisuikale 300g
Katkaravunpyrstö 200g
Rypsiöljy 1 dl
Mustapippuri
Suola

Pilko paprika, kirsikkatomaatit, chorizo ja sipuli.
Hienonna valkosipulinkynnet ja kuori ja pilko ravunpyrstöt

Kuullota kattilassa risottoriisinjyvät, sipuli ja valkosipuli.
Lisää sekaan vesi ja kanafondi ja anna kypsyä hetki.

Lisää paprika, kirsikkatomaatit sekä tomaattimurska.
Lisää kattilaan pilkottu chorizo sekä kana, anna hautua kannen alla hiljaisella lämmöllä.

Lisää vettä tarvittaessa.

Lisää sekaan hienonnetut katkaravut, lisää suolaa ja mustapippuria tarvittaessa.
Anna kypsyä kunnes ravut ovat valmiita.

Koristele kevätsipulilla tai muulla yrtillä.

Terveisin,
lomaileva Knut Karvatassu

www.ravintolaharald.fi
#haraldinherkkuja
#reseptit
... See MoreSee Less

3 weeks ago

Viikinkiravintola Harald

Historian kirjojen mukaan: Maunu III Paljasjalka, Magnus III Olavsson Berrføtt, oli Norjan kuningas 1073–1103. Hän oli aluksi serkkunsa Haakon Maununpojan kanssahallitsija, mutta Haakonin kuoltua 1094 hänestä tuli yksin koko Norjan kuningas. Maunu oli Olav Kyrren avioton poika. Maunun lisänimen oletetaan saaneen alkunsa hänen tavastaan pukeutua sääret paljaaksi jättävään irlantilaistyyppiseen kilttiin. Vuonna 1095 Maunu Paljasjalasta tuli myös Mansaaren kuningas. Lisäksi Maunu liitti vuonna 1098 Orkneysaaret, Hebridit ja Shetlandinsaaret Norjaan. Maunu Paljasjalka kaatui vuonna 1103 ollessaan sotaretkellä Irlannissa. Maunun sotaretkellä oli kauaskantoiset seuraukset, sillä tulevina vuosina Norjaan ilmestyivät sekä Harald Gille että Sigurd Slembe, jotka kumpikin väittivät olevansa Maunun aviottomia poikia ja oikeutettuja Norjan kruunuun.

MAUNU PALJASJALAN KILPI, G 34,80 €/hlö
(valmistetaan vähintään kahdelle) Villisiankaretta, savustettua ankkaa ja viipaloitua Black Angus -härän petit tenderiä, terva-pippuri- ja omena-calvadoskastia, viikinkien kilpiperunaa, Västerbottenin juustoperunaa, paahdettuja juureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#maunupaljasjalka
... See MoreSee Less

Historian kirjojen mukaan: Maunu III Paljasjalka, Magnus III Olavsson Berrføtt, oli Norjan kuningas 1073–1103. Hän oli aluksi serkkunsa Haakon Maununpojan kanssahallitsija, mutta Haakonin kuoltua 1094 hänestä tuli yksin koko Norjan kuningas. Maunu oli Olav Kyrren avioton poika. Maunun lisänimen oletetaan saaneen alkunsa hänen tavastaan pukeutua sääret paljaaksi jättävään irlantilaistyyppiseen kilttiin. Vuonna 1095 Maunu Paljasjalasta tuli myös Mansaaren kuningas. Lisäksi Maunu liitti vuonna 1098 Orkneysaaret, Hebridit ja Shetlandinsaaret Norjaan. Maunu Paljasjalka kaatui vuonna 1103 ollessaan sotaretkellä Irlannissa. Maunun sotaretkellä oli kauaskantoiset seuraukset, sillä tulevina vuosina Norjaan ilmestyivät sekä Harald Gille että Sigurd Slembe, jotka kumpikin väittivät olevansa Maunun aviottomia poikia ja oikeutettuja Norjan kruunuun.

MAUNU PALJASJALAN KILPI, G 34,80 €/hlö
(valmistetaan vähintään kahdelle) Villisiankaretta, savustettua ankkaa ja viipaloitua Black Angus -härän petit tenderiä, terva-pippuri- ja omena-calvadoskastia, viikinkien kilpiperunaa, Västerbottenin juustoperunaa, paahdettuja juureksia sekä mustikka-sipulihilloketta.

www.ravintolaharald.fi
#ravintolaharald
#maunupaljasjalkaImage attachmentImage attachment